Taiken Esittävien taiteiden toimikunta on vedonnut 12.2.2021 oheisella kirjelmällään Taideneuvostoon esittävien taiteiden vapaaseen kenttään ja freelancer taiteilijoihin kohdistuneiden tuhoisien koronaseuraamusten eliminoimiseksi. Kannanotto sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia opetusministeriön ja hallituksen suuntaan tilanteen korjaamiseksi.
—
Taideneuvostolle
Esittävät taiteet ja taiteilijat rajatilassa
Yhteiskunnalliset rajoitustoimet iskivät vuonna 2020 kahteen eri otteeseen erityisen tuhoisasti esittäviin taiteisiin, sulkien käytännössä niiden koko toimintaketjun tuotannosta vastaanottoon. Ja tilanne näyttää edelleen jatkuvan määräämättömästi tulevaisuuteen.
COVID-19-pandemian pitkälle lähivuosiin vaikuttavat seuraukset ovat iskeneet kipeimmin juuri Taiken asiakasryhmiin; vakinaisen työsuhdeturvan ulkopuolella työskenteleviin freelancer taiteilijoihin sekä heikosti resursoituihin teatteri-, tanssi- ja sirkusryhmiin ja tuotantoalustoihin.
Esittävien taiteiden työnkuvien kirjo on hyvin laaja, ja niiden työ perustuu pääsääntöisesti moniammatilliseen ensembleen. Esittävässä taiteessa työkyvyn ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on tärkeää. Tilojen sulkeminen, harjoitteluvaiheiden katkeaminen ja produktioiden suoranainen alasajo ovat johtaneet näiden alojen vapaan kentän kestämättömään tilanteeseen. Tämä johtuu osittain akuutista ja pitkäkestoisesta esitystilojen puutteesta, mutta myös ohjelmistojen sakkaantumisesta ja tulevaisuuden tuotantosuunnitelmien puuroutumisesta. On myös odotettavissa, että koronasta johtuva talousahdinko heijastuu esimerkiksi teattereiden tuleviin sisällöntuotantoihin entistäkin riskittömimpinä ohjelmistoina, freelancereiden sekä nuoremman polven taideteosten ja kantaesitysten kaihtamisena.
Toistaiseksi Taiken ja OKM:n kautta jaetut korona-apurahat ja -avustustukset eivät riitä kattamaan taiteilijoiden ja taidetoimijoiden ansainta- ja toimeentulomenetyksiä kuin minimaaliselta osin. Inhimillinen hätä näiden keskuudessa kasvaa kuukausi kuukaudelta, vailla minkäänlaista näkymää työansioiden ja siten taloudellisen toimeentulon mahdollisuudesta.
Kuluva vuosi 2021 tulee näyttämään tarkemmin koronan todelliset vaikutukset taiteilijoiden sosioekonomiseen asemaan, yhteisötoimijoiden toimintaedellytyksiin ja taideyleisöjen käyttäytymiseen pitkän toimintaseisokin jälkeen.
Jo nyt on kuitenkin selvää, että odotettavissa on sekä taidetyöläisten lisääntyvää alanvaihtoa että taideyhteisöjen toiminnallista alasajoa. Erityisen huolissaan on oltava vasta valmistuvien taiteilijoiden mahdollisuuksista ammatilliseen kentänvaltaukseen, mikä tulee siirtymään ja/tai johtamaan suoraan runsaaseen väliinputoajuuteen. Jo sovitut ohjelmistot kun siirtyvät 2–3 vuodelta dominona eteenpäin ja näin täyttävät sekä ohjelmistot että muutenkin riittämättömät ja kilpaillut esitystilat pitkälle tulevaisuuteen.
Cuporen ja Taiken taiteilijabarometrin 2020 alustavien tulosten mukaan koronatilanteella on ollut keskimääräistä useammin vaikutuksia juuri sirkuksen (93 %), näyttämötaiteen (91 %), musiikin (90 %) ja tanssin (89 %) alan taiteilijoiden työskentelyyn. Ikäluokista useimmin vaikutuksia olivat kokeneet 34-vuotiaat tai nuoremmat, joista 84 prosenttia totesi koronatilanteella olleen vaikutusta taiteelliseen työskentelyyn. Freelancerina (85 %) tai osa- aikaisena palkansaajana (83 %) työskentelevät sekä apurahansaajat (82 %) ja työttömät (82 %) taiteilijat olivat kokeneet enemmän vaikutuksia kuin kokoaikaiset taiteilijapalkansaajat (78 %) tai yrittäjänä (77 %) työskentelevät.
Useimmin ammatinvaihtoa olivat myös harkinneet tanssin (32 %), sirkuksen (27 %), näyttämötaiteen (22 %) ja musiikin (22 %) alalla toimivat taiteilijat. Erityisesti 34-vuotiaat ja nuoremmat, freelancerina toimivat sekä vieraskieliset (18 %) taiteilijat olivat harkinneet ammatinvaihtoa muita ryhmiä useammin.
Kansalaiset ovat korona-aikana omaksuneet monia uusia ajanviettotapoja ja harrastuksia. On oletettavaa, että osa esittävien taiteiden yleisöstä jää palaamatta niiden vaikutuspiiriin ja katsomoihin esitystoiminnan ja salien jälleen avautuessa. Pientoimijoille yleisön takaisin valtaaminen on hidas ja pitkäkestoinen prosessi vähäisten markkinointiresurssien ja vaatimattoman huomiotalouden vuoksi.
Kansainvälisesti menestyneet, kiertävät esitystaiteen ryhmät ja taiteilijat ovat kotimaan vaikutusten lisäksi menettäneet kansainvälisen yleisönsä, tilaajansa ja suuren osan tuloistaan, etenkin sirkuksen ja tanssin piirissä.
Taiken esittävien taiteiden toimikunta vetoaa Taideneuvostoon – sekä Taiteen edistämiskeskuksen että OKM:n asiantutijaelimenä – että se seuraa aktiivisesti koronatilanteen vaikutuksia ja jälkihoitoa esittävien taiteiden kentässä ja vaikuttaa konkreettisesti sekä opetusministeriöön että valtioneuvostoon freelancer taiteilijoiden ja pientoimijoiden toimintakyvyn ja -kestävyyden turvaamiseksi sekä koronan aktiivivaiheessa että sen jälkihoidossa.
Me allekirjoittaneet esittävien taiteiden toimikunnan jäsenet ehdotamme, että Taideneuvosto vaikuttaa aktiivisesti mm. seuraavien konkreettisten toimenpiteiden toteutumiseksi:
1) Valtioneuvoston vuoden 2021 lisäbudjeteissa varataan riittävät lisämäärärahat koronaviruspandemian kielteisten vaikutusten eliminoimiseksi esittävän taiteen kentällä. Määrärahojen kokoluokan perusteena käytetään todellisia taidealan kokemia tulon- ja ansionmenetyksiä.
2) Esitystilat, teatterit, konserttisalit ja muut taidetilat avataan yleisölle välittömästi kun alueellinen terveysturvallisuustilanne sen sallii. Tilojen avaaminen rajoitetuilla yleisökapasiteeteilla ja muilla turvallisuustoimilla tulee sallia jo ennen kuin rokotusohjelman vaikutukset väestötasolla tarjoavat täyden laumasuojan.
Yleisörajoituksia koskevien päätösten tulee perustua vertaileviin tieteellisiin tutkimuksiin erilaisten tilojen ja palvelujen käytön riskitasoista koronaviruksen leviämiselle. Esimerkinomaisesti: Berliinin teknisen yliopiston tekemä tutkimus osoittaa teatteritilan varsin turvalliseksi suhteessa muihin palveluihin (esim. https://tagesspiegel.de/wissen/studie-zu-ansteckungen-friseur-supermarkt-schule-so-hoch-ist-das-infektionsrisiko/26900620.html). Suomessa ei liene todettu yhtään teatteri-, tanssi- tai sirkusesityksissä aiheutunutta covid-19-tartuntaa tai tartuntarypästä.
3) Valtioneuvoston tulee ilmoittaa toimijoille riittävän aikaisessa vaiheessa kulloistenkin rajoitustoimien alkamis- ja määräajoista sekä luoda ennakoiva exit-strategia, jossa määritellään sekä aikaikkuna että yksiselitteiset ehdot ja suositukset taide- ja yleisötilaisuuksien ”oikeasuhtaiselle” avaamiselle.
4) Valtion vuoden 2022 taidebudjetissa kompensoidaan täysimääräisesti taide- ja kulttuuritoiminnan veikkausvoittovarojen leikkaukset. Yhdessä koronan taloudellisten seuraamusten kanssa nämä leikkaukset johtaisivat taidetoiminnan täystuhoon!
Helsinki 12.2.2021
Valtion esittävien taiteiden toimikunta 2021-2022
Puheenjohtaja
Raija Ojala
Varapuheenjohtaja
Virpi Rautsiala, näyttelijä, Kuopio
Jäsenet
Ari Ahlholm, lehtori, Turku
Liisu Aurasmaa, näyttelijä, Seinäjoki
Giorgio Convertito, tanssitaiteilija, Helsinki
Petri Kauppinen, tanssitaiteilija, Oulu
Tero Nauha, esitystaiteilija, professori, Helsinki
Ulla Päivikkö, tanssitaiteilija, Outokumpu
Mikko Rinnevuori, rehtori, Helsinki
Samuli Roininen, tanssija, koreografi, Tampere
Jussi Sorjanen, teatterinjohtaja, ohjaaja, Helsinki
Minna Vainikainen, ohjaaja, koreografi, Helsinki