Miten kuntien ja valtion tulisi toimia, jotta kulttuuri- ja taideala selviäisi covid19-pandemian aiheuttamasta taantumasta? Huhtikuun lopussa valmistunut selvitys tarjoaa tähän ratkaisuja ja esittelee 24 erilaista keinoa kulttuuri- ja taidealan tukemiseksi pandemian aikana ja pandemian jälkeen.
Tutkija Leevi Saaren selvitys Kulttuurin puolesta – 24 keinoa kulttuuri- ja taidealan tukemiseksi covid19 -pandemian jälkeen, tuo tuoreen katsauksen alan taloudelliseen tilanteeseen sekä esittelee keinoja alan tukemiseksi pandemian jälkeen. Vuonna 2020 Suomeen saapunut COVID 19-pandemia on ajanut kulttuuri- ja taidealan ennennäkemättömään kriisiin. Jotta ala selviää kriisin aiheuttamasta taantumasta, vaaditaan kunnilta ja valtiolta ratkaisuja ja keinoja alan tukemiseksi. Saari esittää selvityksessään 24:n keinon työkalupaketin alan tukemiseksi, jossa esitetään keinoja elvytyksen, parantumisen ja uudistumisen näkökulmista.
”Välittömässä elvytysvaiheessa on olennaista estää osaamisen katoaminen, taitojen vanheneminen ja vuosien ajan rakennettujen osaamisverkostojen kuihtuminen. Välittömän elvytysvaiheen jälkeen alkaa kuitenkin parantuminen. Jo nyt on selvää, että kulttuuri- ja taideala tulee tarvitsemaan tukea lähivuosina toiminnan palauttamiseksi entiseen tilaansa. Parantumisen jälkeen lopulta aukeaa tila uudistumiselle. Uutta pandemian jälkeistä normaalia ei pelkästään kohdata, vaan se myös rakennetaan.” ─ Leevi Saari
Kulttuurisetelit, taidehankinnat ja vakituiset työsuhteet keinoina alan tukemiseen
24:n keinon työkalupakissa Saari esittelee muun muassa kulttuurisetelit ja julkisen sektorin kulttuuri- ja taidehankinnat keinoina tukea kulttuuri- ja taidealan kulutusta. Kulttuuriseteleiden myöntämisellä laajasti kunnat voivat tukea kulttuuripalveluiden saatavuutta ja kansalaisten oikeuksia kulttuuriin yksilölähtöisesti ja oikeudenmukaisesti. Julkinen sektori voi puolestaan kulttuuri- ja taidehankintoja lisäämällä väliaikaisesti ylläpitää taiteen kulutusta. ”Budjettien leikkaamisen sijaan kuntien tulisi vastasyklisesti kiihdyttää omaa kulttuurikulutustaan omien budjettiensa puitteissa. Korostettu panostus kulttuurirahoitukseen pandemian jälkimainingeissa on investointi alueellisen kulttuuritoiminnan elinvoimaisuuteen tulevaisuudessa. ”, Saari kuvailee.
Selvityksessä esitetään myös keinoja alan resilienssin eli turvaverkkojen vahvistamiseen. Luomalla vakinaisia, osa-aikaisia taidealan työpaikkoja kunta mahdollistaisi taitelijalle varmemman toimeentulon ja sosiaaliturvan, säilyttäen samalla mahdollisuuden päätoimiseen taiteelliseen työskentelyyn.
Resilienssin ja kysynnän tukemisen lisäksi selvityksessä esitetään keinoja institutionaalisten tukien ja kulttuuritapahtumien uudelleen järjestämisen näkökulmista. Selvitys on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n tilaama, mutta selvityksen tulokset ovat tutkijan koostamat. Selvitys on luettavissa kokonaan osoitteesta: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/Kulttuurin-puolesta-selvitys.pdf ja se on osa KULTA ry:n laajempaa Kulttuuripolitiikkaa ekonomistikielellä -hanketta, jossa tavoitteena on lisätä päättäjien ja median tietoisuutta erilaisista keinoista kulttuuri- ja taidealan tukemiseksi pandemian jälkeen. Hankkeen on rahoittanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Lisätietoja selvityksestä ja haastattelupyynnöt: