Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyyn koronaviruksen vaikutuksista toimintaan kevään ja kesän osalta vastasi yhteensä 36 sirkusalan toimijaa. Sirkuksen tiedotuskeskus koosti ministeriön käyttöön näiden vastausten, oman koronakyselymme vastausten sekä kentän kuulemisten perusteella tilannekuvan sirkuksen toimialalta. Poimimme tähän joitain keskeisiä havaintojamme sirkusalan tämänhetkisestä tilanteesta.
Alan heikot rakenteet koetuksella
Vastauksista käy ilmi, että koronakriisillä on pitkäaikaisia ja erittäin ikäviä vaikutuksia koko sirkusalaan. Sirkustaiteen julkinen rahoitus on jo muutenkin ollut jäljessä muiden esittävien taiteiden rahoituksen kehittymisestä ja alalle tyypillisesti omat tuotot ovat suhteessa monikertaiset verrattuna valtion toiminta-avustuksiin tai muihin taideapurahoihin.
Alan omat tuotot syntyvät lipputuloista, esiintymispalkkioista ja kiertuepalkkioista, ulosvuokrauksista, keikkapalkoista jne. Koronakriisin jatkuessa saamme Sirkuksen tiedotuskeskukselle viikottain tietoa alan toimijoiden jatkuvasti kasvavista ja mittavista ansionmenetyksistä. Ala tarvitsee epätoivoisesti kriisitukea selviytyäkseen tästä tilanteesta.
Kevään kaikki festivaalit, kiertueet ja muut esiintymiset on peruttu maaliskuun puolivälistä alkaen koko käsitellylle ajanjaksolle. Sirkusryhmien kohdemarkkinat ovat 60% suomen rajojen ulkopuolella, mutta tämä koronatilanne on aivan yhtä paha kaikkialla. Kaikki esitystoiminta on siis peruttu koko tältä ajanjaksolta.
Peruuntuneet residenssit kotimaassa ja kansainvälisesti vaikuttavat ryhmien tuotantoaikatauluihin, suunnitelmiin ja tulevaisuuden tulonmuodostukseen. Residenssit ovat tilattomille sirkusryhmille merkittäviä, tuettuja ajanjaksoja uusien produktioiden suunnittelussa ja valmistelussa. Jos vuonna 2020 ei ole residenssitoimintaa, ei seuraavina vuosina ole valmiita esityksiä, joiden avulla saada esiintymistuloja.
Miten koronatilanne on vaikuttanut toimintaan tähän mennessä?
Tyypillinen vastaus kysymykseen on, että kaikki työt ja samalla kaikki ansiot ovat peruuntuneet ajanjaksolta 16.3.2020 alkaen ainakin elokuun loppuun saakka. Yksittäisten freelance-toimijoiden tulonlähteet ovat ehtyneet joko omista toimista tai työntajien toimista johtuen. Joitakin toimintoja on kyetty siirtämään syksyyn. Suurin osa vastauksista kertoo, että toiminnat on peruttu, pysäytetty tai lakkautettu kokonaan. 70% vastaa, että tähän mennessä toiminnan totetutuminen on vaarantunut olennaisesti. Jos tilanne jatkuu vielä seuraavat 3 kk, 81% vastaajista kertoo toiminnan vaarantuvan olennaisesti.
Esiintyvien sirkusryhmien ja -taiteilijoiden osalta kaikki esiintymiset Suomessa ja kansainvälisesti on peruttu elokuun loppuun saakka, joidenkin osalta pidemmälle syksyynkin. Tyypillisesti sirkusryhmillä ei ole omia tiloja, vaan ne vierailevat näyttämöillä ja festivaaleilla, ja tekevät kansainvälisiä kiertueita. Yksittäisten taiteilijoiden osalta tyypillisiä työpaikkoja ovat teatterit, varieteet ja kiertävät sirkukset. Nämä ovat kaikki kiinni.
Sirkuskoulujen ja harrastustoimintaa ylläpitävien tahojen osalta toimintaa on pienimuotoisesti kyetty ylläpitämään etäopetuksen keinoin. Koulujen kaikki lähiopetus ja oma esitystoiminta on peruttu. Myös erilaiset yhteistyökuviot, koulutukset, työpajat ja muut tilaisuudet on peruttu.
Saamatta jäävät tulot koostuvat enimmäkseen esiintymispalkkioista ja kiertuetuloista, pääsylipputuotoista, ohjaajien ja opettajien palkkioista, työpajojen ja kurssien osallistumismaksuista ja vuokratuloista. Lisäksi peruuntuneiden kurssien jo maksettuja osallistumismaksuja joudutaan palauttamaan.
Sirkusalan kansainvälinen yhteistyö, hanketoiminta ja -suunnittelu on jäissä. Loppuvuodelle suunniteltuja asioita on alettu siirtää vuoteen 2021. Kaiken kaikkiaan vaikutuksia näkyy jo loppuvuoden toiminnan siirtämisessä, siirtymisissä ja peruuntumisissa. Esim. kansainvälisen esitystoiminnan osalta eri maiden erilaiset poikkeustoimet, matkustusrajoitukset jne. loppuvuoden osalta vaikuttavat merkittävästi ja epävarmuutta lisäävästi sirkusalan kansainvälisiin toimintasuunnitelmiin.
Harjoittelun ja yrittämisen ongelmia
Osaa sirkuslajeista ei pysty harjoittelemaan kotioloissa, ilman riittävän korkeaa ja laajaa tilaa, jossa on mahdollisuus tehdä kiinnityksiä. Kun sirkuskoulut ja muut urheilusalit ovat sulkeneet ovensa, on monia ammattilaisia, joille tulee pitkä tauko oman lajinsa treenaamiseen. He yrittävät pitää numeroitaan esittämiskunnossa, mutta monelle tilanne on vaikea ja esiintymiset tulevat olemaan mahdollisia vasta useiden viikkojen lämmittelyjakson jälkeen, sitten kun harjoitustiloja taas pääsee käyttämään.
Esitysnumero on siis treenattava uudestaan, ennen kuin ansioiden hankkiminen taas on mahdollista. Tässä mielessä sirkusammattilaiset kärsivät poikkeusoloista muita esittäviä taiteilijoita voimakkaammin. Esityksen ja esiintymiskunnon ylläpitäminen vaatii usealla päivittäistä harjoittelua. Sirkusammattilaisen koko ura voi katketa tauon pitkittymiseen.
Sirkusalan yritykset ovat tyypillisesti yhden tai pari ihmistä työllistäviä pienyrityksiä. Ne myyvät esityksiä / esiintyjiä tapahtumiin, messuille tai vastaaviin, sekä alan välineistöä. Yritysten esitysmyynti on koronasta johtuen katkolla eli yrittäjien toimeentulo katkolla.
Sirkusammattilaisten tulot muodostuvat monista lähteistä, usein sekä esiintymisistä että opettamisesta tai työpajojen ohjaamisesta. Opettajana toimiminen nuorisosirkuksissa ja muussa harrastustoiminnassa antaa monille sirkusalan ammattilaisille tärkeää säännöllistä tuntityötä. Nyt kun lähiopettaminen on tauolla ja nuorisosirkuksissa annetaan etätunteja lähinnä vakituisen henkilökunnan voimin, ei tuntityöntekijöitä tarvita.
Kun sekä esiintymisen että opettamisen ansiot ovat kadonneet, on tilanne monille ammattilaisille haasteellinen. Myös työnantajijna toimivien sirkuskoulujen tilanne on haasteellinen, kun lähiopetus on lopetettu, etäopetus ei erityisen hyvin sovellu fyysistä kontaktia vaativaan alaan ja leiri/kurssitoiminta on myös katkolla. Koulut ovat joutuneet lomauttamaan opettajiaan ja irtisanomaan tuntiopettajiaan.
Digitalisaatio avuksi?
Keskusteltaessa digitaalisten palveluiden kehittämisestä sirkusalalle tämän kyselyn vastaajista 1/3 vastustaa digitaalisuuden nimeen vannomista. Vastustajat tuovat esiin sen, että sirkustaide on live-esityksiä. Kaikkea opetusta ei voi siirtää etäopetukseksi, esimerkiksi tulen käytön opetusta. Ongelmaksi nousevat myös tuotekehityksen vaatimat investoinnit. On myös tärkeää muistaa, että livetaltiointien striimauksesta ei synny tekijöille tuottoja ja niiden yhteyteen on hyvin vaikeaa rakentaa toimivaa ansaintalogiikkaa.
Vastaajat ovat hakeneet avustuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin, kuten digitaalisten työkalujen, esim. verkkokaupan tai vastaavien toteuttamiseen. Etäopetuksessa tarvittavia alustoja on otettu käyttöön, lähinnä ilmaisversioita Zoomista tai vastaavista. Nämä kelpaavat lyhtyaikaiseen käyttöön, mutta eivät mahdollista pysyvää toimintaa.
Entä jos rajoitukset jatkuvat elokuulle asti?
Sirkuksen tiedotuskeskuksen omien laskelmien mukaan menetykset sirkuksen toimialalle maaliskuusta elokuun loppuun ovat jotain 1M-2M€ välillä. Tämä kokonaissumma-arvio koostuu lipputuloista, esityspalkkioista, sekä muiden palkkioiden ja omien tuottojen menetyksistä.
Yleinen näkymä sirkusalan kannalta on vastaajien mukaan “kamala, 100% työttömyys, toiminta on vaarassa päättyä kokonaan”. Eli vastauksista nousee esiin alan syvä epätoivo, jos tilanne jatkuu samanlaisena kesän yli. Toimintaan ja sen kehittämiseen ei koeta olevan taloudellisia tai muitakaan mahdollisuuksia. Näköalattomuus tuntuu musertavalta.
Kesäkausi on monelle toimijalle se kriittisin kausi taloudellisessa ja toiminnallisessa mielessä. Esiintyvien ryhmien sesonkiaikaa on kesä festivaaleineen ja muine tapahtumineen. Yksittäisten taiteilijoiden työpaikkoja ovat mm. kiertävät sirkukset ja varieteet, joiden toiminta on nyt katkolla. Kesäkausi on merkittävin sesonki monelle alamme toimijalle, jotka tienaavat kesäkaudella lähes koko vuoden palkkatulonsa.
Koska sirkuskentältä puuttuvat lähes kokonaan kotimaan rakenteet ja kiertuemahdollisuudet ovat rajalliset, on sirkuskenttä erityisen haavoittuvainen kansainvälisten työmahdollisuuksien peruuntuessa. Ryhmien ja toimijoiden tulevaisuus on uhattuna kansainvälisten esitysjaksojen ja kiertueiden siirtymisen ja peruutuksien vuoksi. Epävarmuus tulevista peruuntumisista ja aikataulujen siirtyminen vaikeuttavat myös mahdollisuutta tarttua uusiin työtarjouksiin.
Loppuvuodelle ja osittain myös ensi vuodelle suunnitellut kansainväliset kiertueet ja festivaalivierailut sekä yksittäiset tai pidempiaikaiset esiintymiset ovat peruuntuneet tai siirtyneet jonnekin tulevaisuuteen. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat koko taiteellisen työryhmän toimintaan, joka on ollut mukana kiertue- ja esitysvalmisteluissa. Useat työmahdollisuudet ja kiertueet suuntautuvat Euroopan ulkopuolelle ja on hyvin epävarmaa voidaanko suunnitelmien kanssa edetä suunnitellusti matkustusrajoitteiden vuoksi. Peruuntuneilla keskeisillä promootiotapahtumilla ja festivaaleilla on myös pitkäaikainen vaikutus taiteilijoiden ja ryhmien lähivuosien työtilaisuuksien mahdollistumiseen ja kiertueisiin.
Kesällä monet toimijat ovat myös residensseissä Suomessa tai maailmalla. Näiden residenssijaksojen peruuntuminen vaarantaa sekä toiminnan jatkuvuuden että toimijan taloudellisen tilanteen loppuvuodeksi ja jopa seuraaviksi vuosiksi, sillä residenssien aikana harjoitellaan tulevia teoksia.
Sirkuskoulujen ja harrastustoimintaa ylläpitävien tahojen huoli on, että tilavuokrat ilman toiminnan tuloja ovat monelle hankala yhtälö, ja osa joutunee luopumaan tiloistaan väliaikaisesti tai kokonaan. Tämä lamauttaa toimintaa entisestään. Lisäksi kevään ja kesän opetuksen peruuntuessa moni vanha harrastaja lopettaa ja uusia on vaikeaa saada mukaan. Näin koko opetustoiminnan jatko on uhattuna.
Moni toimija toteaa, että heidän toimintansa ei ole riippuvaista pelkästään Suomen poikkeustoimista ja rajoituksista: sirkusalan kansainvälisyys tarkoittaa tässä yhteydessä monen toimijan riippuvuutta muiden Euroopan maiden, tai koko maailman maiden tekemistä rajoituksista sekä matkustamiseen että ihmisten kokoontumisiin liittyen.
Suomalaisten sirkusryhmien kohdemarkkinoita Euroopan lisäksi ovat mm. Pohjois-Amerikka (USA ja Kanada), Australia ja Uusi-Seelanti, sekä Aasiassa erityisesti Etelä-Korea, Japani ja Kiina. Näihin kohdemaihin oli sovittu kiertueita ja esiintymisiä kevään, kesän ja syksyn ajalle. Ne on nyt peruuntuneet tai siirretty jonnekin tulevaisuuteen. Vastauksista saa tiedon, että osan toimijoista loppuvuoden toiminta on suureksi osaksi tai kokonaan peruuntunut johtuen juurikin muiden maiden kuin Suomen tekemistä rajoitustoimenpiteistä.
Nämä kaikki aiheuttavat yhdessä mittavia taloudellisia miinusmerkkisiä vaikutuksia sirkusalaan. Monen toimijan koko toiminta on vaarassa päättyä, ja useilla on tiedossa taloudellisia vaikeuksia myös syyskaudelle: lomautuksia, tilan menetys koska ei selviä vuokrista, toiminnan merkittävä supistuminen, työttömyyden jatkuminen.
Kyselyyn vastasi…
…9 kpl ammatillista sirkustoimintaa harjoittavaa sirkusryhmää. Se on noin 25% kaikista ammattimaisista sirkusryhmistä, tai 85% Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustusta saavista sirkusryhmistä (lähde: Sirkuksen tiedotuskeskuksen tilastoinnin piirissä olevat ammattimaiset sirkusryhmät).
…7 kpl harrastustoimintaa harjoittavista sirkusyhdistyksistä, mikä on noin 15% harrastustoimintaa harjoittavista sirkuskouluista (lähde: Suomen nuorisosirkusliiton jäsenmäärä). Toisaalta oletamme, että taiteen perusopetusta tarjoavat sirkuskoulut ovat vastanneet tähän kyselyyn “lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus” -kategoriassa, eli ne eivät näy näissä sirkustaiteen vastauksissa.
…14 sirkusalan freelance-taiteilijaa, mikä on noin 6% suomalaisista freelance-sirkustaiteilijoista (lähde: Sirkuksen tiedotuskeskuksen selvitys sirkusalan ammattilaisista 2019).
…5 sirkusalalla toimivaa pientä yritystä. Toimialalla on lukuisia pieniä yrityksiä, meillä ei ole tarkaa lukumäärää tiedossa. Oletus on, että vastanneiden määrä on hyvin pieni suhteessa todelliseen toimijamäärään.