Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Sirkuksen tiedotuskeskuksen lausunto, maaliskuu 2020
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi maaliskuun aikana lausuntoja esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Sirkuksen tiedotuskeskus ry jätti oheisen lausunnon työryhmän tekemään uudistusehdotukseen.
Sirkuksen tiedotuskeskus ry kannattaa, että lain soveltamisalaa laajennetaan kattamaan yleisesti kaikki esittävän taiteen muodot. Kannatamme lisäksi lain tavoitetta edistää korkeatasoista ja ammattimaista esittävää taidetta, sivistystä sekä hyvinvointia, sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Kannatamme myös valtionosuuden tavoitetta taiteellisista lähtökohdista edistää esittävän taiteen monimuotoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta, sekä esittävän taiteen palvelujen valtakunnallista ja alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta eri väestöryhmille. Kommentoimme tähän:
“Lain perusteluissa mainitaan, että Taiteen edistämiskeskus antaisi ministeriölle lausunnon, jossa tarkasteltaisiin mm. sitä, miten hakijoiden toiminta vastaa säädettyjä tavoitteita. Koska 3§ valtionosuuden tavoitteet ovat linjassa Taiken myöntäminen esittävän taiteen harkinnanvaraisten toiminta-avustusten tavoitteiden kanssa, Sirkuksen tiedotuskeskus esittää että valtionosuuden piiriin hakevia toimijoita arvioitaisiin Taikessa vastaavin arviointiperustein kuin harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen hakijoita. Näissä kriteereinä ovat hakijayhteisön toiminnan tavoitteellisuus ja laatu, toiminnan laajuus ja vaikuttavuus, taiteellisen sisällön laatu sekä talouden kestävyys ja realistisuus. Perusteluista ei käy ilmi, tehdäänkö lausunnot Taikessa virkatyönä vai toimikuntatyönä. Joka tapauksessa Taikelle tulee varmistaa riittävät resurssit lausuntojen tekemiseen.”
Lakiehdotuksen mukaan (4 §) edellytyksenä toimintayksikön hyväksymiselle valtionosuuteen on, että toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa; toimintayksikön toimintaa johtava henkilö on päätoiminen ja hänellä on tehtävään soveltuva koulutus, riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; toimintayksikön taiteellista toimintaa johtaa henkilö, jolla on tehtävään soveltuva koulutus tai riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan; taiteellista toimintaa voi johtaa myös sama henkilö kuin toimintayksikön toimintaa; toimintayksiköllä on riittävä määrä muuta alan ammatillista henkilöstöä; toimintayksikön ylläpitäjänä on kunta tai kuntayhtymä taikka sellainen yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu esittävän taiteen esitystoiminnan harjoitta- minen tai esittävän taiteen toimintayksikön ylläpitäminen; toiminnalle on riittävät taloudelliset edellytykset; toiminnan tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen; sekä toimintayksiköllä on monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma.
Kannatamme tätä kohtaa muutettuna, tällaisella ehdotuksella:
“3 § valtionosuuden tavoitteissa puhutaan esittävän taiteen edistämisestä ”taiteellisista lähtökohdista”. Kuitenkaan 4 § valtionosuuden saamisen edellytyksissä ei mitenkään arvioida taiteellista toimintaa, vaan edellytykset liittyvät yleisesti toiminnan säännöllisyyteen, ammattimaisuuteen ja talouteen. Muutosehdotuksena Sirkuksen tiedotuskeskus esittää, että hakijayhteisön monivuotista suunnitelmaa tarkasteltaisiin vastaavilla kriteereillä kuin Taikelta harkinnanvaraista toiminta-avustusta hakevien toimintaa. Jotta kahden järjestelmän välinen joustavuus ja niiden välillä liikkuminen toteutuisi suunnitellusti, tulisi toimintaa arvioida vastaavilla kriteereillä kummassakin järjestelmässä. Tämä lisäisi myös kentän toimijoiden ja kahden erillisen rahoitusinstrumentin välistä tasa-arvoa: yhtenäiset kriteerit vähentäisivät varsinkin harkinnanvaraisia avustuksia hakevien toimijoiden kokemaa huomattavaa epäoikeudenmukaisuutta suhteessa valtionosuusjärjestelmän piirissä oleviin toimijoihin ja heidän tämänhetkisen toimintansa suppeampaan arviointiin.”
Lakiesityksen 5§ esittää, että esittävän taiteen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Kannatamme tätä kohtaa muutettuna. Muutosehdotuksemme:
“Toistaiseksi voimassa olevat valtionosuudet tulisi muuttaa kuuden vuoden määräaikaisiksi. Jos saman järjestelmän piirissä olisi sekä 3-vuotisia määräaikaisia, että toistaiseksi voimassa olevia rahoituspäätöksiä, toisi se esittävän taiteen kentälle jälleen uuden, toimijoiden välistä epätasa-arvoa syventävän toiminnon. Uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä järjestelmän joustavuutta ja poistaa sitä jähmeyttä, mikä on ollut leimallista nykyjärjestelmälle. Työryhmä kuitenkin omassa esityksessään tuo esille, että uudistuksen tavoitteena ollut joustavuus ja vaihtuvuuden lisääminen tuskin toteutuu. Nykyisen VOS-järjestelmän ulkopuolisten toimijoiden näkökulmasta on suorastaan epäluottamusta herättävää, että työryhmän esityksen mukaan nykyisin valtionosuuden piirissä olevat esittävän taiteen yhteisöt hyväksyttäisiin todennäköisesti uuden järjestelmän piiriin heti ja toistaiseksi. Tämä asettaa toimijakentän jo lähtökohtaisesti keskenään epätasa-arvoiseen asemaan ja antaa ymmärtää, että nykyisten VOS-toimijoiden järjestelmään uudelleen hakeminen ja kelpoisuuden arviointi olisi näennäistä ja että heillä olisi vanhaan järjestelmään sidottu, etuoikeutettu asema uudessa järjestelmässä.”
Lakiehdotuksen 6 §, valtionosuuden perusteeksi vahvistettavan henkilötyövuosien määrän määräytymisen perusteet saa meiltä kannatusta tällaisen kommentin kera: “Peruste, jossa päätöksenteossa voitaisiin ottaa huomioon valtionosuuden tarpeellisuus 3 § tavoitteiden näkökulmasta, antaa mahdollisuuden tukea painotetusti sellaisia toimijoita, joiden toteutuneet HTV:t jäävät pieniksi, vaikka toiminta muuten olisi taiteellisesti, kulttuuripoliittisesti ja lain tavoitteiden näkökulmasta merkittävää. Olisi tärkeää, että myös Taike voisi lausunnossaan ja arviointikriteeriensä mukaisesti tuoda esille tällaisia perusteita. Kulttuuripoliittisesti merkittävän toiminnan peruste tulisi myös avata julkisesti: esimerkiksi jos jollain hakukierroksella päätetään painottaa hallitusohjelman mukaisia kulttuuripoliittisia tavoitteita.”
Samassa pykälässä käsitellään myös korotetun valtionosuusprosentin määräytymisen perusteita, joita kannatamme muutettuna: “Ensimmäinen peruste, kiertue- ja vierailutoiminta, on periaatteessa hyvä, mutta Sirkuksen tiedotuskeskus esittää, että vastaanotettujen vierailuiden perusteella korotetun valtionosuusprosentin voisi saada ottaessaan vastaan vierailuja esittävän taiteen vapaan kentän toimijoilta. Korotettua prosenttia ei siis voisi saada VOS-toimijoiden keskinäisten vierailuiden perusteella.”
Pykälässä on myös kohta “Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimisten teatterien valtionosuus myönnetään kokonaisuudessaan korotetun valtionosuusprosentin mukaisesti”, jota emme kannata perusteena: “Nykyisessä esittävän taiteen monipuolisessa kentässä ja tulevaisuutta varten rakennettavassa rahoitusjärjestelmässä tälle erityisasemalle ei ole pitäviä perusteita.”
Kannatamme lakiehdotuksen määräajoin laadittava toimintayksikön rahoitusta koskevaa suunnitelmaa (7 §), sekä 8 § esitettyä tapaa hakea valtionosuuden piiriin. Tähän kommentoimme: “OKM:n tulee yhdessä Taiken kanssa varmistaa, että kahden eri rahoitusjärjestelmät haku- ja arviointiprosessit sekä aikataulutus ovat niin yhdenmukaisia, että toimijoille riittää yhden hakemuksen tekeminen.”
Saman pykälän 8 kohtaa määräajoin tehtävästä valtionosuuden edellytysten täyttymisen arvioinnista kannatamme muutettuna. “Uudessa järjestelmässä ei tulisi olla toimijoita, joiden asema on toistaiseksi voimassa oleva, vaan valtionosuuspäätösten tulisi olla 3- ja 6-vuotisia määräaikaisia päätöksiä. Tämä loisi uudistuneen, joustavan järjestelmän ja on yhdenvertaisuudenkin kannalta välttämätöntä. Vapaan kentän toimijoita edustavien tahojen yhteisenä huolena on, että nykyiset VOS-toimijat siirretään suoraan toistaiseksi voimassa olevan valtionosuuden piiriin ilman että niiden toimintaa tai taiteellista laatua perusteellisesti arvioidaan. Tämän lisäksi Taiken toiminta-avustuksen piiristä voi muutamia toimijoita nousta 3-vuotisen määräaikaisen valtionosuuden piiriin, mutta ainoa muutos ja uudistuksella tavoiteltu joustavuus tapahtuu vain vapaan kentän toimijoiden ja 3-vuotisten VOS-toimijoiden välillä. Tällöin uudistus ei tuo kokonaisuudistusta nykytilanteeseen, vaan pelkästään uuden erilaisen avustusportaan järjestelmään.”
Rahoituslain 22 § esittää valtionosuusprosenteiksi 37 ja 60. Kannatamme tätä muutettuna. “Nykytilanteessa ei ole perusteltua, että Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin rahoitusasema on muista toimijoista poikkeava lain nojalla.” Saman lain 35 § kohtaa esittävien taiteiden yksikköhinnoista kannatamme.
Lausunnossamme on myös seuraavat huomiot:
Nk. vapaata esittävän taiteen kenttää edustavien tahojen yhteisenä huolena on, se miten kenttä on rahoituksen näkökulmasta edelleen kahtiajakautunut: vapaan kentän 102 teatteri-, tanssi- ja sirkustoimijaa saivat vuonna 2020 valtiolta toiminta-avustuksina 8,6 milj. euroa, kun VOS- järjestelmän piirissä olevat 57 teatteri- ja tanssitoimijaa saivat valtiolta tukea 57,2 milj. euroa. Uudistukseen varattua lisärahaa tarvitaan uusille VOS-toimijoille, mutta osa lisärahasta tulisi edelleen kanavoida Taiken jakamiin toiminta-avustuksiin. Jotta Taiken nykyisin jakamat toiminta-avustukset voitaisiin nostaa edes kohtuulliselle vuosittaiselle tasolle 80 000 € / toimija, tarvittaisiin lisärahoitusta noin 2 milj. euroa.
Koko vapaan kentän näkökulmasta on hyvä, että pitkään kentällä toimineet, vakiintuneet ryhmät voivat nousta VOS-järjestelmän piiriin ja että järjestelmä on heille houkutteleva. Tämä myös vapauttaisi Taiken toiminta-avustuksia uudelleen jaettavaksi uusille ryhmille. Nyt uudistettava järjestelmä voi olla uskottava ja hyvä, jos toimijoiden arviointi ja kriteerit ovat läpinäkyviä ja vastaavat laissa määriteltyjä tavoitteita. Olisi todella tärkeää, että esittävän taiteen ammattiorganisaatioita arvioitaisiin jatkossa yhteisillä kriteereillä sekä VOS-rahoitteisessa että Taiken harkinnanvaraisessa järjestelmässä.
Kevään 2020 poikkeusolosuhteet ja koronaepidemian vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat valtavat. Koronan vaikutukset tuntuivat nopeasti taide- ja kulttuurialalla lomautuksina ja tapahtumien sekä esitysten perumisena. Vaikka korona vaikuttaa valtion taloustilanteeseen, on tärkeää, että VOS- uudistuksen täytäntöönpanoon saataisiin hallitusohjelmaan ja julkisen talouden suunnitelmaan kirjattu lisärahoitus.
Lausuntomme ja lisätietoja, mm. lakiesitys pdf-muodossa, löytyvät tästä linkistä.