Sirkuksen tiedotuskeskuksen järjestämän syyskuisen verkottumismatkan tavoitteena oli tutustua muutamaan erilaiseen tilaan Barcelonassa sekä osallistua Fira Tàrregan messuille. Suomen joukkuetta edustivat Maria Peltola (Wise Fools & Sirkum Polaris), Kalle Lehto (Race Horse Company) sekä Reija Tapaninen (Zero Gravity Company ja Sirkus Faktori) ja tietysti tiedotuskeskuksen Lotat (Nevalainen ja Vaulo).
Matka alkoi Barcelonasta, jossa ensimmäiseksi suuntasimme kohti La Central de Circiä. Suomen jo viilenneen sään jälkeen, Barcelonan kuuma ja painostava ilma meinasi tainnuttaa ryhmän heti alkumetreille.
La Central de Circ sijaitsee meren rannalla upeissa tiloissa. Käytössä on yhteinen harjoitustila sekä useita residenssitiloja. Lisäksi käytössä on yhteinen keittiö. Keskustelimme jonkin verran rahoituksesta, toiminnasta ja haasteista, jotka ovat varmasti kaikille taiteen alalla työskenteleville jokseenkin tuttuja. Näin suomalaisesta näkökulmasta asiat kuitenkin vaikuttivat olevan aika hyvin. Aina voi tietysti olla paremmin.
Ensimmäiseltä illalta peruuntui yksi vierailu, joka kokonaiskuvassa oli ehkä helpotus. Tilat sijaitsevat eri puolilla Barcelonaa ja liikkuminen julkisilla välineillä ottaa aikansa. Suuntasimme siis hotellille ja paikallisittain tapas-illalliselle.
Yön aikana megamyrsky pyyhkäisi ylitsemme ja aamun toimia sekä vierailua seuraavassa kohteessa sävyttivät tulvivat viemärit ja lammikoille täplittyneet lattiat. Mercat de les Flors on entinen kukkahalli, nykyinen upea tanssintalo. Talo tuottaa joitain esityksiä ja toimii vierailunäyttämönä. Siellä on kaksi näyttämöä sekä eteishallitila, jossa voi myös esiintyä. Teimme pikaisen kierroksen myös viereiseen taidekouluun, mutta jouduimme kiirehtimään kohti Tarregan bussia.
Kättelyitä, poskisuudelmia (kuinka monta ja missä järjestyksessä?), nimiä, hymyjä. Linja-autossa nukahdamme. Kättelyitä, poskisuudelmia, nimiä, hymyjä, kartta, avaimet, aikataulu. Majoitus on erittäin lähellä messuhallia, kauppa vieressä, tapahtumapaikat korkeintaan 20 minuutin kävelymatkan päässä. Kaikki on lähellä, ihmiset ovat rentoja.
Fira Tàrregan ammattilaisohjelma koostui erilaisista keskustelutilaisuuksista, kokkareista, esitysten katsomisesta ja messuosastolla edustamisesta. Päivät olivat pitkiä ja oli hyvä, että meitä oli kolme, jotka jaoimme päivystysvuoroja. Iltaisin katsoimme esityksiä. Onneksi.
Oleminen messuilla tuntui helpolta ja raskaalta. Ilmapiiri oli rento ja se tekee olemisesta helppoa. Raskasta oli edustaa, hymyillä ja ”myydä”. Fira Tàrregan ostajakunta oli pääasiassa hakemassa esityksiä, joita voi esittää kadulla (ulkona). Melkein aina tuli kysymys, esiinnyttekö täällä? Esiinnyttekö jossain Etelä-Euroopassa? Pelkästään videon avulla oikeastaan minkään myyminen on vaikeaa.
Päivät kuluvat nopeasti ja oli aika palata kotiin. Mikä jäi mieleen?
Maria: La Centralin isot ja ammattimaiset tilat, esitykset (eritoten Cia Psircin vaikuttava teos El Meu Nom es Hor) sekä joitain mielenkiintoisia kontakteja Aasiassa. Fira Tàrregan messuilla oli kiva tunnelma. Tapahtumaan osallistui paljon espanjalaisia ja kansainvälisiä ammattilaisia. Kyydit, majoitukset ynnämuut käytännön asiat oli järjestetty hyvin. Fira Tàrrega toimii parhaiten markkinapaikkana jo jonkin verran kiertäneille esityksille tai niille, jotka on mahdollista nähdä festivaalin ohjelmistossa tai Etelä-Euroopassa lähitulevaisuudessa.
Reija: Esitykset. Jos ajattelen, minkälainen verkostoituminen tai oppimismatkailu olisi itselle merkittävää niin se kiteytyisi juuri siihen, että pääsisi näkemään muualla tehtyjä esityksiä.
Kalle: Nyt on parempi kuva eteläisen Euroopan tapahtumista ja minkälaisia esityksiä sinne voisi yrittää myydä. Kiva oli nähdä paljon esityksiä niin sisällä kuin ulkona.