Sirkuksen tiedotuskeskus on tänä vuonna juhlistanut kymmentä täyttä toimintavuottaan. Tämä vuosi, kuten kaikki ne aiemmatkin, ovat olleet täynnä pienempää ja suurempaa toimintaa katseemme ollessa kaiken aikaa suunnattuna tulevaisuuteen. Kehitys kehittyy, kuten sanotaan, ja Sirkusinfon ensimmäisenä kymppinä tuo on pitänyt tiukasti kutinsa.
Toiminnan käynnistyessä 2006 Sirkuksen tiedotuskeskuksella oli osa-aikainen toiminnanjohtaja, joka rekrytoi seuraavana vuonna osa-aikaisen tiedotussihteerin. Kuluneena vuonna 2016 meillä on kolme vakituista työntekijää: toiminnanjohtaja, tiedottaja ja kansainvälisten asioiden päällikkö. Sen lisäksi meillä ovat tänä vuonna työskennelleet osa-aikainen tiedotussihteeri, kaksi osa-aikaista tuottajaa, digitointihankkeen media-assistentti, osa-aikainen tilastonlaatija sekä hankeselvityksen laatija. Yhteensä 9 työntekijää. Aikamoista kehitystä kymmenessä vuodessa. Toki, vuodet eivät ole veljiä ja henkilöstön määrä vaihtelee suuresti hankkeiden mukaan jo yhden vuodenkin sisällä. Mutta suunta on selkeä.
Tänä vuonna meillä on ollut käynnissä kolme eri pohjoismaista hankekokonaisuutta sekä kaksi eurooppalaista monivuotista hanketta. Tämän lisäksi meillä on ollut kaksi kotimaista hanketta kaiken perustoimintamme lisäksi. Kuulumme nykyään yhden kotimaisen verkoston lisäksi viiteen kansainväliseen verkostoon, joissa kaikissa on oma fokuksensa ja meillä jäsenenä oma roolimme. Näiden lisäksi olemme aktiivinen toimija esittävien taiteiden vapaan kentän toimintaa kehittävässä työryhmässä, sekä osakkeenomistaja, ja minä hallituksen jäsen, Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdessä. Näkemykseni mukaan haluamme kuulua sellaisiin verkostoihin ja toteuttaa sellaisia hankkeita, jotka hyödyttävät meitä ja suomalaista sirkuskenttää ja joiden toimintaan kykenemme aktiivisesti osallistumaan. Pohdimme säännöllisesti hankkeittemme ja verkostojemme sisältöjä ja merkitystä meille ja laajemmin.
Sirkustaiteen rahoitus puhututtaa tänään aivan kuten kymmenen vuottakin sitten. Silloin tapetilla oli avata taiteenalan oma momentti valtion kulttuuribudjettiin, mikä saatiinkin vuonna 2009. Keräämistämme vuosittaisista sirkustilastoista näkee hyvin, mitä sirkuksen oma raha, joka moninkertaistui vuosina 2009-2011, on saanut aikaan. Ensi vuonna julkaisemme verkkosivuilla infografiikkaa, josta näkee visuaalisessa muodossa, miten sirkustaiteen toiminta-avustusten nousujohteisuus on suoraan kasvattanut sirkusesitysten ja niiden katsojien määrää. On selvää, että ala, joka saa valtion, kunnan ja yksityisten säätiöiden kasvavaa tukea, kykenee myös kehittymään, kehittämään ja kasvamaan. Luvut osoittavat tämän kehityksen selkeästi, ja tästäkin syystä alan tiedonkeruu on kaikille sirkuksen toimijoille niin merkityksellistä.
Tänä vuonna sirkuksen rahoituksesta on keskusteltu erityisesti teattereita, museoita ja orkestereita koskevan valtionosuuslakiuudistuksen ympärillä. Sirkustaide saatiin meidänkin raivokkaalla lobbauksella sisällytetyksi vos-lakiin viime vuodesta, mutta yksikään sirkustoimija ei ole vielä vos-rahoituksen piirissä. Olen osallistunut vos-uudistustyöhön aktiivisesti kuluneen syksyn aikana ja uskon vakaasti, että nykyiseen rahoitukselliseen pullonkaulaan saadaan muutosta parin vuoden sisällä. Uudistus ei ole helppo eikä yksinkertainen, mutta sirkuksen ääni on keskusteluissa vahvasti mukana.
Sirkustaiteen rahoitukselle ominaisesti ja meidän toiminnassamme vahvasti koko olemassa olomme ajan mukana ollut kansainvälisen liikkuvuuden tuki puhututtaa nyt kuten alkuaikoinammekin. Kansainvälisen toimintamme varhaisvaiheen yksi keskeinen muoto, sirkustaiteen vientihanke, päättyi vuonna 2014 ministeriön meille myöntämän kulttuurivientirahoituksen päättyessä. Nykyisessä kansainvälisessä toiminnassamme ovatkin suureksi osaksi projektirahoituksella toteutetut osaamisen vaihdon ja kasvattamisen hankkeet, sirkuksen näyteikkunatoiminta, verkostotoiminta sekä yhteistyöhankkeet kansainvälisten näyttämöiden, festivaalien ja kulttuuri-instituuttien kanssa nousseet entistä vahvemmin esiin.
Kuluneena vuonna merkittävimpiä kansainvälisiä yhteistyömme hedelmiä ovat olleet mm. maaliskuisen Subcasen laaja suomalaisesitysten esillä olo; huhtikuinen New work from Finland -kokonaisuus osana CircusFestiä Lontoossa; Circus Incubator -hankkeessa mukana olleet suomalaistaiteilijat ja -presentterit; CASA-hankkeen suomalaisia taiteilijoita ja tuottajia hyödyttäneet opintomatkat ja työpajat; Baltic Nordic Circus Networkin järjestämät työpajat, seminaarit ja verkostokokoukset taiteilijoille, tuottajille, opettajille ja kirjoittajille; kotimaan festivaalien kuten Cirkon ja Helsingin Juhlaviikkojen yhteydessä emännöimämme kansainväliset avainhenkilöt ja ostajavieraat ja heidän verkottamisensa suomalaisen sirkuskentän kanssa; FACE-verkoston verkostoitumismatkat New Yorkiin ja Montréaliin sekä messuosastomme CINARS-messuilla; ja mitäköhän unohdin tästä listasta.
Kaikkea toimintaamme läpäisee tieto sirkusalasta. Tiedon tarve, kuten myös määrä, on kasvanut vuosien mittaan. Nykyisin tiedämme entistä paremmin myös sen, mitä emme vielä kentästämme tiedä. Tämä, jos mikä, on tärkeää asiantuntijaorganisaatiolle, joka nimensä mukaisesti tietää ja jakaa sitä tietoa eteenpäin. Nuora-hankkeemme, joka on suunnattu nuorille sirkusryhmille niiden strategista kehittämistä silmällä pitäen, on jälleen vahvasti osoittanut tämän tarpeen monitasoiselle tiedolle ja sen soveltamiselle käytäntöön. Olen monessa eri työyhteydessä käyttänyt tietoon pohjaavasta työstämme seuraavaa vertauskuvaa, joka kuvastaa toimintaamme mielestäni osuvasti: entisaikoina ajateltiin, että tieto on kuin kultaa: se ken sitä omakseen saa, pitäköön sen visusti piilossa muilta. Sitä ei ole liikaa jaettavaksi, ajateltiin. Mutta näin ei enää nykyään kannata ajatella. Nykyään tieto on kuin maitoa: se pitää laittaa heti jakoon ennen kuin se happanee vanhuuttaan käyttökelvottomaksi. Ja onneksi sitä tulee koko ajan lisää, se uusiutuu jatkuvasti, sitä riittää jaettavaksi kaikille.
Haluan kiittää aiempia Sirkuksen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajia Tomi Purovaaraa ja Sari Laksoa, kaikkia yhdistyksemme hallituksen entisiä ja nykyisiä puheenjohtajia ja jäseniä, joiden nimeämiseen ei tässä tila riitä, sekä jäsenyhteisöjämme – joita nykyään on jo huimat 22! Me edustamme siis laajaa ammattimaisen suomalaisen sirkuksen joukkoa – menneestä kymmenestä vuodesta, joista itse olen saanut olla mukana seitsemän hienon vuoden ajan monessa eri työroolissa, viimeiset 4 vuotta toiminnanjohtajana. Muutaman vuoden takainen strategiaprosessi oli tärkeä virstanpylväs toiminnassamme, ja sen myötä luodut strategiadokumentit ja yhdistyksen sääntöjä tukevat talous- ja hallinto-ohjeet ovat olleet apunamme, kun olemme kaikki yhdessä rakentaneet pitkäjänteisesti vahvaa suuntaa toiminnallemme.
Tässä jo mukavan ylevään sävyyn päästyäni on hyvä lopettaa tämä pieni katsaus arvopohjaamme, joka ohjaa mielestäni hienosti sekä ihan päivittäistä toimintaamme että pidemmän aikavälin suunnittelua: Tiedotuskeskus on optimistinen ja muutokselle avoin organisaatio, jonka kaikelle toiminnalle keskeistä on läpinäkyvyys, laatu, kuunteleminen ja palvelu kentän suhteen. Ihmiset, osaaminen, työyhteisön kokemukset ja yksilöiden asiantuntijuus ovat tiedotuskeskuksen tärkeimpiä resursseja. Tiedotuskeskus on itsereflektoiva, hyvää hallintotapaa noudattava ja jatkuvaan oppimiseen pyrkivä toimija, suomalaisen sirkuskentän yhteisöllinen kohtauspaikka ja alan toimintoja kokoava sateenvarjo, joka ylläpitää ajantasaista asiantuntemusta sirkustaiteesta ja katsoo luottamuksella tulevaisuuteen.
Hyvillä mielin kohti satavuotiasta Suomea. Rauhaisaa joulunaikaa kaikille toivoen,
Lotta Vaulo