Sirkuksen tiedotuskeskus ja Suomen Nuorisosirkusliitto kartoittivat sirkusalalla vuonna 2017 toimineiden ammattilaisten määrää ja toimenkuvia, sekä sirkusalalle työllistyneiden henkilöiden määrää. Vuoden 2018 aikana tehdyn selvityksen loppuraportti on nyt valmistunut.
Selvityksen tarkoitus oli tuottaa ajantasaista tietoa sekä muodostaa kuva sirkusalasta työllistäjänä. Tiedotuskeskus ja Nuorisosirkusliitto keräsivät tietoa alan suurimmilta työllistäjiltä ja toteuttivat kaksi kyselyä, joista toinen suunnattiin sirkusan ammattilaisina toimiville yksityishenkilöille ja toinen sirkusta harrastuksena opettaville yhteisöille. Ammattilaiskyselyn tulokset on julkaistu tiedotuskeskuksen sivustolla viime syksynä ja ne ovat mukana myös nyt julkaistavassa raportissa.
Sirkusala työllistäjänä
Tietoa henkilökunnan määristä vuonna 2017 kerättiin koskien nuorisosirkuksia ja muilta sirkusta harrastuksena opettavia yhteisöjä, sirkusalan ammattilaisia kouluttavia oppilaitoksia, valtion toiminta-avustusta saavia sirkusryhmiä ja Cirko – Uuden sirkuksen keskusta, Tanssiteatteri Hurjaruuthia, perinteisiä sirkuksia sekä Sirkuksen tiedotuskeskusta ja Suomen Nuorisosirkusliittoa alan järjestöinä. Selvityksen piiriin kuuluneet sirkusalan työnantajat tarjosivat vuonna 2017 yhteensä 1243 työsuhdetta.
Kokoaikaisten työntekijöiden osuus työsuhteista oli 8%, eli yhteensä 99 työntekijää. Kokoaikaisia työntekijöitä oli 17 nuorisosirkuksessa tai muussa sirkusharrastusyhteisössä yhteensä 69 työntekijää, kahdessa sirkusalan ammatillisessa koulutuksessa yhteensä 3 työntekijää, kolmessa sirkusryhmässä ja Cirko – Uuden sirkuksen keskuksessa yhteensä 6 työntekijää, Tanssiteatteri Hurjaruuthissa 8 työntekijää, kahdessa perinteisessä sirkuksessa yhteensä 9 työntekijää ja kahdessa sirkusalan järjestössä yhteensä 4 työntekijää.
Osa-aikaisten, määräaikaisten ja muiden epätyypillisten työsuhteiden osuus oli 92% eli 1144 työsuhdetta. Määräaikaisia, osa-aikaisia tai lyhyissä työsuhteissa työskennelleitä työntekijöitä kyselyyn osallistuneissa 43 nuorisosirkuksessa tai muussa sirkusharrastusyhteisössä oli yhteensä 566, kymmenessä sirkusryhmässä ja Cirko – Uuden sirkuksen keskuksessa yhteensä 326, Tanssiteatteri Hurjaruuthissa 103, kahdessa perinteisessä sirkuksessa 85, kahdessa ammatillisessa koulutuksessa 29 ja kahdessa sirkusalan järjestössä 35.
Työsuhteiden lukumäärä ei kerro sirkusalalle työllistyneiden ammattilaisten lukumäärää, sillä kerätyistä tiedoista ei ole mahdollista tarkistaa päällekkäisyyksiä. Toisin sanoen sama henkilö on voinut työskennellä vuoden aikana useammassa organisaatiossa ja on voinut työllistyä esimerkiksi esiintyjänä ja opettajana. Kerätyt tiedot auttavat kuitenkin muodostamaan viitteellistä kuvaa sirkusalan työllistävästä volyymista Suomessa. Kuva täydentyy kun tarkastelemme myös sirkusalan ammatillisen koulutuksen saaneiden määrää sekä sirkusalan ammattilaisille suunnatun kyselyn tuloksia.
Sirkusalan koulutuksen saaneet
Sirkusalan koulutuksen saaneita koskevan selvitystyön tuloksena identifioimme 318 suomalaista tai Suomessa vuonna 2017 vaikuttanutta ulkomaalaista sirkusalan ammattilaista, jotka ovat saaneet sirkusalan ammatillista koulutusta. Suomessa toimivista kahdesta sirkuksen ammatillisesta koulutuksesta on valmistunut vuosien 1994–2017 aikana yhteensä 264 henkilöä. Neljä ammattilaisena toimivaa henkilöä on lisäksi opiskellut sirkusalaa Suomessa valmistumatta. Ulkomailla sirkusalan ammatillisia opintoja on suorittanut 93 henkilöä ja heistä 43 on opiskellut alaa myös Suomessa.
Kysely työskentelystä sirkusalalla
Alan kokonaiskuvaa pyrittiin tarkentamaan Suomessa sirkusalalla vuona 2017 toimineille ja ulkomailla sirkusalalla työskennelleille suomalaisille suunnatulla kyselyllä, joka toteutettiin keväällä 2018. Kyselyyn saatiin vastaus 220 sirkusalan ammattilaiselta tai sirkusalalle vuonna 2017 työsllistyneeltä henkilöltä. Kyselyn kokonaisjoukko oli 663 henkilöä ja vastausprosentti 37%.
Vastanneista 192 henkilöä (87%) toimi taiteellisissa tai pedagogisissa tehtävissä ja näistä 133:lla (69%) oli sirkusalan ammatillinen koulutus. Ilman sirkusalan koulutusta taiteellisissa ja pedagogisissa tehtävissä toimineista kolmella neljästä oli ammatillinen koulutus muulta alalta.
Sirkusala tarjosi tärkeimmän toimeentulon lähteen 161 vastaajalle (73%). 74 vastaajaa kertoi tärkeimmäksi toimeentulon lähteekseen taiteellisen työn sirkusalalla, opetustyön sirkusalalla valitsi 62 vastaajaa ja tuotannollisen tai hallinnollisen työn 24 vastaajaa. Sosiaalietuus tai muu kuin sirkusalan työ oli tärkein toimeentulon lähde yhteensä 58:lle vastaajalle, eli neljäsosalle vastaajista sirkusala ei tarjonnut tärkeintä toimeentulon lähdettä.
Suurin osa vastaajista (62%) kertoi toimineensa sirkusalalla freelancereina. Valtaosa työsuhteista (57 %) oli määräaikaisia. Vakinaisessa työsuhteessa työskenteli neljäsosa vastaajista. Epätyypillisten työsuhteiden osuus alan työsuhteista korostui sekä kyselyn vastauksissa että työnantajilta kerätyissä tiedoissa. Lähes puolet kyselyn vastaajista kertoi työskentelevänsä myös sirkusalan ulkopuolella. Työttömyyttä kertoi kokeneensa kolmannes vastaajista. Vastaajista lähes puolet kertoi tehneensä palkatonta työtä sirkusalalla. Puolet vastaajista kertoi työskennelleensä sirkusalan tehtävissä ulkomailla vuonna 2017.
Lue koko Selvitys sirkusammattilaisten määrästä ja toimenkuvista vuonna 2017 (pdf 2.5M)