Miten käsitellä asioita, joille ei vielä ole nimiä?
Maapallolla siirrytään tulevien vuosikymmenten aikana fossiilisesta aikakaudesta jälkifossiiliseen. Ilmastonmuutos, lajien sukupuutto ja muut tulevaisuuden muutokset synnyttävät ahdistusta, joka vaikeuttaa asioista puhumista ja oman toiminnan muuttamista. Ihmisen psyykkisestä prosessista muutoksen keskellä puhutaan suhteellisen vähän.
Tulevina vuosikymmeninä tapahtuvan muutoksen käsittelyyn tarvitaan uusia sanoja. Tarvitaan nimiä surulle, joka liittyy luopumiseen ja elämäntapojen väistämättömään muutokseen. Tarvitaan käsitteitä, joiden myötä pystymme muuttamaan ympäristösuhdettamme kestävämmäksi kohti jälkifossiilista aikaa. Yhteisönä ja yksilöinä on pystyttävä jakamaan ja käsittelemään ilmastoahdistusta tavoilla, joita kohti vasta hapuilemme. Teos sisältää ajatuksen, että todellisuuden ja realiteettien kohtaamisesta, tilanteen ja tunteiden hyväksymisestä syntyy toimintakykyä, joka voi johtaa positiivisiin tulevaisuuksiin.
Rakkaudesta-työryhmä on itse kirjoittanut ja pyytänyt tutkijoita ja runoilijoita luomaan sanoja, joita tulevaisuudessa saatetaan tarvita. Sanoista koottu Utopedia kuvaa niitä siirtymiä, joita ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristön muutosten aikana tapahtuu sekä maapallolla että ihmisten mielissä. Rakkaudesta – sanasto tuleville vuosikymmenille -esitys rakentuu Utopedian ympärille.
Sanoja tulevaisuudelle ovat kirjoittaneet tutkija Elisa Aaltola, kirjailija Laura Gustafsson, runoilija Pauliina Haasjoki, toimittaja Hanna Nikkanen, tutkija Panu Pihkala, Rakkaudesta-työryhmä, kirjailija Matias Riikonen ja kirjailija Jukka Viikilä. Sanasto kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta utopedia.fi. Teoksen yleisö, muut osallistujat ja aiheesta kiinnostuneet voivat kirjoittaa sivustolle oman sanansa tulevaisuudelle.
Rakkaudesta-työryhmä kertoo: Aloimme työstää teosta vuonna 2016. Alunperin ajatuksena oli luoda kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa esiintyville dystopiakuville vastapaino, utopia. Tapasimme eri alojen asiantuntijoita ja pidimme pieniä työpajoja heidän kanssaan. Keskustelimme ilmastonmuutoksen sopeutumisen tutkija Atte Harjanteen kanssa utopioista sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä toivon merkeistä, neurofilosofi Valtteri Arstilan kanssa muistin, ihmisen havaintotavan ja utopian suhteista, ympäristöfilosofi Elisa Aaltolan kanssa arvovalintojen yhteisöllisyydestä ja ympäristöteologi Panu Pihkalan kanssa ympäristöahdistuksesta.
Pajojen myötä utopia tuntui liikkuvan yhä kauemmaksi. Tuntui siltä, että jos emme yhteisönä pysty analysoimaan ja kohtaamaan rauhassa tämän hetken tosiasioita, perustuu jokainen utopistinen ajatus jo lähtökohdiltaan illuusiolle. Ajatus siitä, että tarvitsemme sanastoa tulevan muutoksen hahmottamiseksi, syntyi. Pyysimme sanoja, ja saimme niitä: ristiriitaisia, surullisia, toiveikkaita, kauhistuttavia. Vuodesta 2017 lähtien olemme ottaneet sanan kerrallaan ja kävelleet sen kanssa näyttämötilaan: millainen teko, liike tai kuva tämän kanssa resonoi?
Rakkaudesta – sanasto tuleville vuosikymmenille -teoksessa on kaksi erilaista osaa: kävelyosio ulkona, joka on katsojan yksityinen matka sanojen kanssa sekä Cirkon Maneesi-salissa näyttämötilaan sijoittuva osuus. Työryhmä on työskennellyt välietappien avulla: kesän 2017 Runokuu-festivaalille luotiin ensimmäinen versio teoksen vuorovaikutuksellisesta kävelyosiosta, Hyvän sään aikana -kirjan tapahtumaan marraskuussa 2017 Heurekaan toinen ja Cirkon residenssissä helmikuussa 2018 yleisölle esitelty luonnos sisätiloissa tapahtuvasta osuudesta. Esityksen Kalasatamaan sijoittuvaa ulko-osuutta kehitettiin yleisölle avoimessa demossa vielä elokuussa 2018.
Teoksen demoesityksissä yleisö on kommentoinut teosta muun muassa seuraavasti: “Yhtä aikaa vakava ja koominen”, “Ohittaa kliseet ja itsestäänselvyydet, “Tärkeä” ja “Demo oli hyvin kaunis, ajatuksia herättävä, syvällinen ja humoristinen.”
Rakkaudesta-työryhmä on työskennellyt yhdessä vuodesta 2014 lähtien ja Rakkaudesta – sanasto tuleville vuosikymmenille -teoksen parissa vuodesta 2016. Työryhmään kuuluvat ilma-akrobaatti Jenny Mansikkasalo, jonglööri Heikki Tolin, klovni/esiintyjä Joona Lindberg, esiintyjä/teatteripedagogi Minna Haapasalo, kirjailija Emma Puikkonen, äänisuunnittelija Johannes Vartola, valosuunnittelija Jenni Pystynen sekä tuottaja Inari Pesonen.
Ensi-ilta: ti 11.9.2018 klo 18
Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Kaasutehtaankatu 1/4, rakennus 8, Helsinki.
Muut esitykset: ke 12.9. klo 18 | pe 14.9. klo 18 | la 15.9. klo 18 | su 16.9. klo 18
Teosalustus pidetään keskiviikkona 12.9. klo 17.
Yleisökeskustelu pidetään lauantaina 15.9. esityksen jälkeen.
Lippuja esitykseen myy Ticketmaster.
Lue lisää teoksesta:
rakkaudesta.fi | facebook.com/rakkaudestaesitys | instagram.com/rakkaudestaesitys
(Lähde: Rakkaudesta-työryhmän tiedote 23.8.2018)