Kirjoitin opinnäytetyön Turun AMK:n sirkuslinjalta aiheesta, josta ei mielestäni puhuta riittävästi. Opinnäytetyötä aloittaessani huomasin, että työuupumus oli ollut jo jonkin aikaa uutisotsikoissa. Työuupumuksesta ei kuitenkaan puhuta niin sanottujen intohimoalojen yhteydessä. Koin tärkeäksi nostaa esiin, että myös sirkuksen parissa on työuupumusta, vaikka siitä ei avoimesti kerrottaisikaan.
Haastattelin kolmea Suomen sirkuskentällä toimivaa henkilöä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan työuupumuksen parissa. Haastateltavat pysyvät opinnäytteessäni nimettöminä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Haastateltavat ovat itse määritelleet kokemuksensa työuupumuksen piirteisiin sopiviksi. Työuupumus on häiriötila, jonka oireisiin kuuluu uupumusasteinen väsymys, asenteen kyynistyminen työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen.
Työni tavoitteena oli kartoittaa, miten työuupumus ilmenee sirkuksen parissa. Haastatteluita tehdessä havaitsin, että työuupumuksesta puhuttaessa tulisi nostaa esiin erityisesti ennaltaehkäisyn merkitys. Ennaltaehkäisy voidaan mahdollistaa vain, jos tunnustetaan työuupumuksen esiintyminen myös intohimoaloilla.
Haastattelumateriaaleista nousi esiin useita samankaltaisuuksia, jotka ovat johtaneet uupumukseen. Kaikilla haastatteluun osallistuneilla oli ollut uupumuksen aikaan useita työtehtäviä. Työtehtävien kasautuminen voi johtua vaikeudesta kieltäytyä tehtävistä. Kieltäytymisen pelko voi johtua yhden haastatellun sanoin siitä, että jos nyt kieltäydyn, löydetään joku muu, jota varmaan pyydetään seuraavallakin kerralla. Toinen haastateltu kertoi uupumuksen syyksi muun muassa työn yksinäisyyden. Tämä toistui myös muissa haastatteluissa.
Uupumuksen ennaltaehkäisyssä onkin tärkeää muistaa, että sirkusta on vielä huomennakin. Kaikkea ei tarvitse tehdä tässä ja nyt. Sirkusalan ammattilaisten tulisi muistaa myös loman ja vapaapäivien merkitys arjessa. Jos kokonaisen loman pitämisessä on haasteita, sitä kannattaa alkaa harjoittelemaan esimerkiksi yksittäinen vapaapäivä kerrallaan.
Työuupumuksen ennaltaehkäisyn tärkeys nousee esiin myös uupumuskokemuksen jälkeen, kun toimintakykyä ylläpidetään. Työuupumus voi uusiutua helposti, jos mahdollisen sairausloman jälkeen palaa samoihin kaavoihin, joissa palautumiselle ei ole riittävästi aikaa. Sairauslomaa ei määrätä työuupumukseen, mutta sitä voidaan käyttää osana uupumuksen selättämistä perusteina työuupumuksen aiheuttama oireilu, kuten masennus tai unettomuus.
Työuupumukseen johtaneita tekijöitä kysyessäni havaitsin, että sirkusohjaajan työnkuva voi laajentua helposti opetustyöstä myös muihin työtehtäviin, kuten välinehuoltoon, ilmoittautumisjärjestelyihin, esitysten suunnitteluun ja toteutukseen (muun muassa pukuompelut/-hankinnat, aikataulutus, mahdollinen lavastus) sekä hallitukseen ja hallituksen hoitamiin asioihin, kuten koko kausirakenteen suunnitteluun ja laskutukseen sekä muihin toimistotöihin.
Yksi haastatelluista kertoi tekevänsä palkatonta vapaaehtoistyötä yhdistyksen hallituksessa, mutta koki sen olevan tavallaan pakollista: jos haluaa pitää yhdistystä yllä ja mahdollistaa oman työn säilymisen, jonkun sekin työ on tehtävä. Toisesta haastattelusta nousi esiin opetustyön yksinäisyys, jonka hän on kokenut osaksi työuupumuksen muodostumista. Työn yksinäisyyden lisäksi haastavaksi todettiin omien taitojen ylläpitäminen ja kokemus siitä, että tulisi osata ”kaikki kaikesta”, kun ohjattavan ryhmän taso kasvaa oma osaaminen ei pysy menossa mukana.
Opinnäytetyöprosessini kautta ilmenneisiin haasteisiin olisi hyvä miettiä ratkaisuja osana sirkusyhteisöä ja omaa ammatillista identiteettiä. Opinnäytetyöni nostaa esiin sirkusalan tuomia haasteita ja yksittäisiä ongelmakohtia, jotka voivat helposti kasaantuessaan johtaa työuupumukseen.
Henkistä palautumista pohdittaessa on hyvä miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
• Mikä minua stressaa?
• Miten stressi näkyy minussa?
• Miten rentoudun?
• Miten nukun ja palaudun?
• Miten sosiaaliset suhteet näkyvät elämässäni?
• Mistä pidän?
Näiden kysymysten avulla voi löytää ongelmakohtia ja alkaa etsimään itselle mieluisaa tapaa henkiseen palautumiseen. Henkinen palautuminen voi olla mitä vain, joka saa ajatukset pois työstä. Henkistä palautumista voi olla esimerkiksi lenkkeily tai lukeminen, on kuitenkin muistettava, ettei palautuminen tapahdu suorittaen. Sekä henkinen että fyysinen palautuminen ovat yhtä tärkeitä.
Tästä tutkimuksen aloituksesta voitaisi ottaa koppia ja aloittaa avointa keskustelua aiheen tiimoilta. Avoimen keskustelukulttuurin kehittäminen ja mahdollistaminen on tärkeää, jotta työuupumusta voidaan ennaltaehkäistä paremmin.
Siisti juttu, pakko suostua – työuupumus sirkusalan ammattilaisilla
Jemina Hyökki (2021)
https://www.theseus.fi/handle/10024/702847