Eurooppalaisten sirkusihmisten kohtalo ennen ja jälkeen toisen maailmansodan – Unohdetut kosmopoliitit

  • Malte Gasche (oikealla) ja Joanna Bassi keskustelevat Zirkusarchiv Winklerissä järjestetyssä työpajassa.
  • Forgotten Cosmopolitans hankkeessa on haastateltu Gisela Nymania.

Kautta aikojen on sirkusten kiertueilla ollut mukana erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Vuosisatojen ajan on eurooppalaisten sirkusten johtajina ollut myös vähemmistökansallisuuksien edustajia, kuten sintejä, romaneita ja juutalaisia, ja sirkuksissa on esiintynyt muun muassa vammaisia. Toisen maailmansodan aikana jotkut sirkukset osoittivat moraalista rohkeutta piilottamalla ihmisiä ratsioilta ja pelastivat ihmishenkiä. Eri maissa reissaavat sirkusihmiset olivat helppoja kohteita natseille ja myöhemmin sodan aikana heidän liittolaisilleen. Sirkukset muodostivatkin kulkuväylän, jossa oli tilaa myös erilaisuuden hyväksymiselle.

Yllä kuvatuista lähtökohdista käsin Helsingin yliopiston Unohdetut kosmopoliitit -tutkimusprojektissa kartoitetaan ja tutkitaan kosmopoliittista sirkuskenttää. Hanke haluaa kyseenalaistaa niitä valtavirtatulkintoja, joiden mukaan kosmopoliittisten alueiden olemassaolo olisi ollut kansallissosialismin aikana kiellettyä. Hankkeessa halutaan uudistaa myös yleiskäsitystä monikansallisten ryhmien ja syrjäytyneiden yhteisöjen elinoloista ja turvallisuuspolitiikoista. Syrjäytyneet ryhmät ovat aina olleet pakotettuja harjoittamaan kekseliäisyyttä selvitäkseen vaikeissa oloissa. Hankkeessa tarkennetaan kuvaa näistä selviytymisstrategioista sirkusihmisten elämäntarinoiden avulla ja myös Euroopan nykyisiä sosiaalisia ongelmia tarkastelemalla.

Tutkimusprojekti ”Forgotten Cosmopolitans” (2018–2020) pohjautuu kaksivuotiseen pilottiprojektiin ”Diverging Fates: Travelling Circus People in Euope during National Socialism” (2017–2018). Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavan projektin koordinaattorina toimii tutkijatohtori Malte Gasche Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistossa. Hankkeessa on mukana myös itävaltalainen muisto- ja oppiorganisaatio erinnern.at, Zirkusarchiv Winkler Berliniistä sekä Museum Europäischer Kulturen Berliniistä.

Hankkeen tarkoituksena on tehdä myös tiiviimpää yhteistyötä sirkusyhteisön jäsenten kanssa, jotta saadaan tuoretta tietoa toisen maailmansodan vaikutuksista ja sodanjälkeisistä vaikutuksista Euroopan sirkusmiljööseen. Esimerkiksi Ranskassa monet pienten perhesirkusten jäsenet joutuivat jäämään internointileirille jopa sodan jälkeen. Yritämme yhdessä perheenjäsenten kanssa rekonstruoida usein jo kuolleiden sukulaisten elämäntarinan, selviytymisstrategiat ja pakoreitit. Selvitämme epämääräisiä tarinoita arkistotutkimuksen avulla.

Sirkustaiteilijoiden elämätarinoita julkaistaan hankkeen sivustolla. Sieltä löytyy muun muassa videohaastattelu sirkustaiteilija Gisela Nymanista (s. 1934), joka asuu tätä nykyä Frankfurt am Mainissa. Videolla Gisela kertoo lapsuudestaan natsi-Saksassa juutalaisen isän tyttärenä ja siitä, kuinka hänet salakuljetettiin nuorena taiteilijana sodan jälkeen Britannian vyöhykkeelle Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeltä. Tällä hetkellä valmistelemme muun muassa Theodor Michaelin elämätarinaa. Vuonna 1925 Saksassa syntyneen ja sirkuksessa kasvaneen Theodor Michaelin isä oli kamerunilainen ja äiti saksalainen. Hän selvisi kolmannesta valtakunnasta elokuvanäyttelijänä ja pakkotyöntekijänä. Olemme tehneet hänen kanssaan laajoja nauhoituksia.

Unohdettuihin kosmopoliitteihin pääset tutustumaan Teatterimuseon yleisölle avoimella luennolla ”Sirkusväkeä Euroopassa 1930–40 -luvuilla”  keskiviikkona 25. syyskuuta klo 18.30 Kaapelitehtaalla Helsingissä. Museoon on silloin vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lue lisää tutkimushankkeesta verkkosivustolla www.forgottencosmopolitans.eu


Tekijä

Kirjoittaja on tohtoritutkija Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa.