Mikkelin Teatterissa kahlekuningas ja illusionisti Aimo Leikaksesta kertova esitys ja näyttely

  • Mikkelin teatterissa on esillä Aimo Leikaksen esiintymisvälineistä. Kuva: Anna Simolin
  • Leikaksen Tähti Shown kiertueauto.
  • Aimo Leikas. Kuva Aimo Leikaksen kotimuseosta.

Mikkelin Teatterissa saa ensi-iltansa Aimo Leikaksen elämäntarinaan pohjautuva näytelmä syyskuun lopussa. Leikas kiersi Suomea huimalla showllaan 1960–70 -luvuilla. Itseoppineen taiteilijan repertoaariin kuului hengenvaarallisia numeroita. Haukivuoren Houdini -näytelmän on kirjoittanut Are Nikkinen ja esityksen ohjaa Kari Paukkunen. Esitykset Mikkelin teatterissa 29.9.2018–19.1.2019.

Mikkelin teatterin tiloissa avautuu myös Aimo Leikaksen esitystarpeistosta koostuva näyttely, jossa on esillä mm. Leikaksen käyttämät hirttopuu, giljotiini, veitset, kahleet ja venäläinen ruletti -lottoarvontakone. Näyttelyn ovat suunnitelleet Ami Laukkarinen, Are Nikkinen, Kyösti Leikas, Anna Simolin ja Mari Heinonen. Näyttely avoin yleisölle Mikkelin Teatterin esityspäivinä.

Näyttelyn avajaisia juhlitaan Mikkelin teatterin esityskauden avajaisten yhteydessä torstaina 13.9. klo 18. Tilaisuudessa nähdään avoimet harjoitukset Haukivuoren Houdini -esityksestä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja kahvitarjoilu.

AIMO LEIKAS – akrobaatti, kahlekuningas, illusionisti

Aimo Leikas (1947–1976) syntyi Haukivuorella kuusilapsisen perheen keskimmäisenä. Hän kiinnostui sirkuksesta 60-luvun alkupuolella nähtyään Haukivuorella vierailleen tasapainotaiteilija Antero Landströmin esityksen. Aimo viritti kavereittensa kanssa kahden paalun väliin pyykkinarun naapurin tontille ja alkoi harjoitella. Muut luovuttivat, mutta Aimo jatkoi sinnikkäästi, kunnes oppi taidon.

Ensimmäiset ohjelmanumeronsa Leikas esitti Haukivuoren Kisapirtissä. Nuorallakävelijän taidot olivat kehittyneet niin, että hän pystyi nuoralla keikkuessaan vaihtamaan vaatteensa, pujottautumaan renkaiden läpi ja jopa istumaan tuolilla. Yhdessä Raimo-veljensä kanssa Aimo esitti myös erilaisia fakiirinumeroita.

Sinnikkyys, innostus ja omapäisyys leimasivat Leikaksen tekemisiä. Hän nukkui usein paperi ja kynä sängyn vieressä, jotta voisi kirjata yöllä syntyneet ideat ylös. Kiinnostuttuaan hypnoosista Leikas hankki laajasti alan kirjallisuutta ja kotitalonsa Taavilan yläkerrassa opetteli hypnoosin taidon, koehenkilöinään sisaruksensa ja ystävänsä. Monet ajan hypnoosinumerot perustuivat huijaukseen, mutta Leikas teki lavahypnoosia onnistuneesti.

Leikaksen ensimmäinen sensaationumero oli hirttäytyminen. Karmivassa esityksessä Leikas roikkui hirsipuussa pelkkien niskalihastensa voimin, joskus jopa kolme minuuttia. Hirtto poiki ensimmäistä kertaa valtakunnallista julkisuutta. Esimerkiksi Hymy-lehti hirtti Leikaksen Hirvilahden nuorisoseuran takana kasvavaan koivuun. Leikas hirttäytyi myös Rauni Mollbergin elokuvassa ”Maa on syntinen laulu.”

Illusionistin, kahlekuninkaan ja akrobaatin elämä oli tiukkaa. Vedellä jatkettu hernekeitto ja lämmittämättömät kämpät tulivat tutuiksi. Viilaaja-koneistajan koulutuksen saanut Leikas kävi päivätöissä monenlaisissa yrityksissä. Hän työskenteli mm. maalarina, konttorivälineden edustajana ja parissa konepajassa. Leikas harjoitteli työpaikoillaan taukojen aikana ja työmatkoilla levitti omia mainoksiaan. Illat kuljettiin keikoilla: talvisin kierrettiin pienten kaupunkien ja kylien seurojentaloja, ravintoloita ja muita esityspaikkoja. Kesät menivät tivoleissa. Uransa aikana Leikas esiintyi lähes kaikissa Suomen suurimmissa tivoleissa, kuten Scandiassa, Sariolassa ja Suurosten Surmanajotivolissa. Leikas oli oman itsensä manageri, keikkamyyjä, roudari ja autonkuljettaja. Avustajia ja kiertuekavereita oli useita, tavallisemmin velipoika Ilmo, tulennielijä Almico tai Eeva-Liisa Vainikainen. Vasta aivan uransa loppupuolella Leikas pystyi jättämään päivätyöt ja keskittymään täysipainoisesti sirkustaiteilijan työhön.

Vaikka Leikas hallitsi akrobatian, kahleista vapautumisen, hypnoosin ja useita taikatemppuja, olivat näyttävät ja vaaralliset illuusiot se mistä hänet tunnettiin ja mitä yleisö vaati. Hirttoa seurasi giljotiini. Numerossa Leikas kahlehdittiin kaulastaan ja käsistään kiinni giljotiiniin terän alla olevien lankkujen väliin ja hänellä oli 13 sekuntia aikaa vapautua ennen kuin terä tippuisi. Näyttävä temppu vei Leikaksen Pohjoismaisiin taikurikisoihin, jossa hänet palkittiin. Leikas esitti giljotiinin myös MTV:n lastenohjelma Simsalabimissä, mikä kirvoitti kipakkaa yleisöpalautetta.

Giljotiinia seurasi venäläinen ruletti. Leikas myi temppua lehdille poseeraamalla ase ohimollaan. Esityksessä revolverin rulla täytettiin lottoarvonnan avulla kovilla panoksilla ja räkäpäillä. Leikas arvasi ase ohimollaan panoksen laadun: kovat hän ampui maalitauluun ja räkäpäät ohimoonsa. Moni kollega ehdotti Leikakselle tempun tekemistä ilman oikeita panoksia, mutta hän halusi olla rehellinen yleisölleen eikä halunnut aliarvioida sitä. Aimo Leikas kuoli esittäessään venäläistä rulettia Hartolan syysmarkkinoilla 3.9.1976. Kuollessaan hän oli ammatillisen menestyksen kynnyksellä. Leikaksella oli ensimmäistä kertaa elämässään oma manageri ja tulevan talven kiertue oli myynyt hyvin. Hänen esityksistään oltiin kiinnostuneita ulkomaita myöten.

(Lähde: Mikkelin teatterin tiedote 13.9.2018)