Kyselytutkimus työskentelystä sirkusalalla vuonna 2017

Sirkuksen tiedotuskeskus ja Suomen Nuorisosirkusliitto toteuttivat helmi–maaliskuussa 2018 kyselyn, joka suunnattiin Suomessa sirkusalalla kaikissa sirkusalan ammateissa toimiville henkilöille sekä suomalaisille sirkusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät ulkomailla. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi ja siihen saattoi vastata nimettömänä.

Kyselyn kokonaisjoukko muodostui 663 henkilöstä, jotka saivat kyselyn sähköpostilla. Kyselyn vastaajien kokonaismäärä oli 244 ja vastausprosentti 37%. Englanninkielistä lomaketta käytti neljä vastaajaa ja suomenkielistä 240. Vastaajista 220 oli sirkusalan ammattilaisia tai alalle työllistyviä henkilöitä. Näitä vastuksia käsitellään seuraavassa yhteenvedossa.

Ikä ja sukupuoli

Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 37 vuotta. Nuorin vastaajista on syntynyt vuonna 1997 ja vanhin vuonna 1954. Suurin määrä vastauksia (45%) tuli 30–39 -vuotiailta, seuraavaksi eniten vastauksia (25%) tuli 20–29 -vuotiailta.

Vastanneista 64% oli naisia ja 32% miehiä. Muun sukupuolen ilmoittaneita tai heitä, jotka eivät halunneet vastata kysymykseen, oli 4% vastanneista.

Maantieteellinen jakauma

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) asui 42% vastaajista (93 vastaajaa). Muista Suomen kaupungeista eniten vastaajia asui Tampereella (22), Turussa (16), Rovaniemellä (13) ja Lahdessa (10). Muun kotimaisen paikkakunnan ilmoitti asuinpaikakseen 40 vastaajaa. Vastaajien asuinpaikan maantieteellistä jakautumista Suomessa on kuvattu oheisessa kartassa.

Vastaajista 10% (22) kertoi asuvansa ulkomailla. Asuinmaiksi ilmoitettiin Suomen lisäksi 10 Euroopan maata, jotka luetellaan vastausmäärien mukaisessa järjestyksessä: Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Ruotsi, Espanja, Belgia, Alankomaat, Sveitsi, Itävalta ja Viro.

Toiminta sirkusalalla

Valtaosa vastanneista oli toiminut sirkusalalla enintään 10 vuotta. Suurimmaksi luokaksi nousi 6–10 vuotta alalla toimineiden määrä (67 henkilöä, 30%). Yli 10 vuotta alalla toimineiden osuus oli yhteensä  35% vastaajista.

Sirkusalan koulutus

Vastanneista 220 sirkusalan ammattilaisesta 192 toimi taiteellisissa tai pedagogisissa tehtävissä. Heistä 69%:lla (133) oli sirkusalan ammatillinen koulutus ja 31% (59) toimi ilman sirkusalan ammatillista koulutusta. Ilman sirkusalan koulutusta toimineista kolmella neljäsosalla oli ammatillinen koulutus toiselta alalta.

Vastaajissa oli lisäksi 5 muun alan taiteilijaa tai teknistä vastuuhenkilöä, jotka työllistyvät sirkusalalle sekä 23 henkilöä, jotka työskentelivät sirkusalalla tuotannollisissa tai hallinnollisissa tehtävissä. Heillä oli koulutus muulta kuin sirkusalalta.

Sirkusalan ammatillisen koulutuksen saaneista vastaajista 111 oli saanut  sirkusalan ammatillisen koulutuksen Suomessa. Ulkomailla hankittu ammatillinen koulutus 47 henkilöllä. Vastanneista 25:llä oli tutkinto sekä Suomesta että ulkomailta.

Muu sirkusalalla toimimista tukeva koulutus- ja harrastustoiminta

Itseoppiminen (45%), työssä oppiminen (39%) sekä nuorisosirkusharrastus (35%) olivat eniten valituiksi tulleita vaihtoehtoja, kun kysyttiin muuta sirkusalaa tukevaa toimintaa kuin opiskelua. Sirkusalan lyhyemmät koulutukset ja kurssit vaihtoehdon oli valinnut 25% vastaajista. Lisäksi lukuisia yksittäisiä vastauksia saatiin kategoriassa ”muu”.

Toimenkuva

Sirkusalan toiminta on monimuotoista ja sirkusalan ammattilaisten toimenkuvat ovat usein vaihtelevia ja monipuolisia. Lähes puolet vastaajista (43%) kertoi kuitenkin toimivansa vain yhdellä sirkuksen osa-alueella. Vastaajista saman verran (43%) kertoi toimivansa kahdella tai useammalla sirkuksen osa-alueella. Kolmannes vastaajista (34%) kertoi, että huolimatta siitä  toimiiko yhdellä tai useammalla sirkuksen osa-alueella jaottelu ei ollut heidän työssään olennaista.

Sirkusalan toimeenkuvaa kysyttäessä oli vastaajan mahdollista valita useampi vaihtoehto. Vastaajista 152 valitsi useamman kuin yhden toimen. Vain yhden toimen valitsi 68 vastaajaa.  Sirkuskentällä työskentelyn monialaisuus kuvastuu vastauksissa.

Kun kysyttiin vapaasti vastattavalla kysymyksellä työnimikeitä, saatiin tulokseksi 85 erilaista nimikettä. Suosituimpia olivat sirkustaiteilija, opettaja, sirkusartisti, ilma-akrobaatti, tuottaja, taikuri, ohjaaja, sirkusopettaja ja sirkusohjaaja. Nimikkeistä moni oli keskenään samankaltaisia.

Eri nimikkeitä mainittiin yhteensä 298 kertaa ja niistä 145 kappaletta (49%) liittyi esiintymiseen (nimikkeinä edellämainittujen lisäksi mm. alamies, hiuksistaroikkuja, interprète, jalkajonglööri, jonglööri, klovni, lentäjä, nuorallatanssija, taikuri, vannetanssija). Opettamiseen liittyviä nimikkeitä mainittiin 69 kappaletta (23%) (nimikkeinä sirkusohjaajan ja -opettajan lisäksi mm. harrastajavastaava, koutusvastaava, taidekasvattaja, tuntiopettaja, tutkintovastaava, varhaisopetuksen vastuuopettaja). Lisäksi ohjaaja mainittiin 14 kertaa, mutta vastauksisa ei käy ilmi, milloin sillä tarkoitetaan esityksen ohjaamista ja milloin opettamistyötä. Sirkusohjaaja on yleisesti käytössä oleva nimike liittyen opettamiseen nuorisosirkuksissa (eng. instructor).  Sirkuksen soveltavaan käyttöön liittyviä nimikkeitä mainittiin viisi kertaa (nimikkeinä sosiaalisen sirkuksen ohjaaja tai opettaja, taidefasilitaattori ja yhteisötaiteilija). Taiteellinen johtaja tai sirkustirehtööri mainittiin vastauksissa kahdeksan kertaa. Tuotannolliseen ja hallinnolliseen työhön liittyviä nimikkeitä mainittiin 32 kertaa (nimikkeinä mm. toiminnanjohtaja, tuottaja, projektikoordinaattori, rehtori, talouspäällikkö).  Muihin taidealoihin liittyviä nimikkeitä mainittiin 16 kertaa (nimikkeinä mm. koreografi, lavastaja, musiikki- äänieditoija, näyttelijä, pukusuunnittelija, puvustaja, säveltäjä, tanssitaiteilija ja -opettaja, valosuunnittelija).

Toimeentulo ja työnkuva

Kysymyksessä tärkeimmästä toimeentulonlähteestä saattoi valita vain yhden vastauksen.

Kolmannes vastaajista (32%) kertoi tärkeimmäksi toimeentulonlähteekseen taiteellisen työn sirkusalalla. Hieman yli neljännes vastaajista (27%) kertoi tärkeimmäksi toimeentulonlähteekseen opetustyön sirkusalalla. Tuotannolllisesta tai hallinnollisesta työstä sai toimeentuloa 24 vastaajaa (11%). Sosiaalietuus oli tärkein toimeentulon lähde 15%:lle ja 11% vastaajista kertoi tärkeimmäksi toimeentulon lähteekseen muun kuin sirkusalan työn. Neljäsosalle (26%) vastaajista sirkusala ei siis tarjonnut tärkeintä toimeentulon lähdettä.

Kysymyksessä sirkusalan työtilanteesta vuonna 2017 saattoi valita useamman vaihtoehdon, sillä vuoden aikana työtilanteet voivat vaihdella.

Suurin osa vastaajista (62%) kertoi toimineensa sirkusalalla freelancerina. Valtaosa työsuhteista oli määräaikaisia. Työttömyyttä kertoi kokeneensa kolmannes vastaajista (33%). Vakituisessa työsuhteessa toimineet tekivät useinmiten opetustyötä tai toimivat tuotannollisissa ja hallinnolllisissa tehtävissä nuorisosirkuksissa ja alan järjestöissä.

Vastaajista 52% työskenteli vain sirkusalalla. Myös sirkusalan ulkopuolella kertoi työskentelevänsä 46% vastaajista.

Yleisin syy työskentelyyn sirkusalan ulkopuolella oli taloudelliset syyt (32%). Seuraavaksi eniten muulla alalla työskentelyyn vaikutti  kiinnostus muuhun alaan (27%). Vastaajista 12% :lla oli koulutus tai päätyö muulta alalta. Loukkaantumisen tai muun esteen vuoksi muulla alalla työskenteli vain 0,5% vastaajista.

Palkaton työ

Lähes puolet vastaajista (48%) kertoi tehneensä palkatonta työtä sirkusalalla. Tyypilllisesti palkatonta työtä mainittiin olleen säännöllinen omaa sirkusteknistä osaamista ylläpitävä ja kehittävä harjoittelu, uuden teoksen tai projektin sirkustekniikan harjoittelu ja luomistyö tai taiteellinen työ. Lisäksi palkatonta työtä sisältyi teoksen,  tapahtuman tai organisaation (yhdistys, nuorisosirkus tms.) tuotannolliseen ja hallinnolliseen työhön. Palkattomana työnä mainittiin myös teoksen, organisaation tai hankkeen (esim. tapahtuman tai festivaalin)  ylläpitävä työ, kuten roudaus-, riggaus-,  huoltotyö yms. Osa vastanneiden palkattomasta työstä oli vapaaehtois- tai talkootyötä, luottamustoimia tai opintoihin tai työhön liittyvää harjoittelua.

Vastauksissa nousi esille projekti- tai hankekohtaisten apurahojen merkitys palkattoman työn suhteen. Apurahat riittävät vain välttämättömien kulujen kattamiseen tai vain palkan maksamiseen esiintymisistä, jolloin kaikki muu esityshankkeeseen liittyvä työ tehdään palkattomasti: 

“Taiteellisesta työstä suurin osa (70-80%) on palkatonta, ja sitä se suurimmaksi osaksi on. Palkka tulee vasta esiintymispalkkioiden myötä, apurahoista ei riitä työskentelyn palkkaamiseen kuin pieni osa. Myös merkittävä osa (30-50%) hallinnollisesta sekä tuotannollisesta työstä on palkatonta.”

“Teoriassa kaikki sirkustaiteilijat tekevät myös palkatonta työtä sillä harvoin maksetaan palkkaa harjoittelemisesta tai esityksen kunnon ylläpidosta, vaikka se työhön kuuluukin. Samoin myös toimistotyö on melkein 100% palkatonta vaikka itse miellän sen työksi. Ei se vapaa-aikaakaan ole..”

Työtilaisuudet ja työskentely ulkomailla

 

Sirkusalan organisaatiot ovat tyypillisesti taiteen vapaan kentän yhdistyksiä, sirkusryhmiä ja nuorisosirkuksia. Niiden työllistävä vaikutus nousi esiin kysyttäessä tärkeimpiä työtilaisuuksien tarjoajia. Mahdollisuus saada tuloa esiintymisistä yritystilaisuuksissa ja juhlissa on myös merkittävä toimeentulon lähde sirkusalalla. Taidelaitoksen mainitsi työtilaisuuksien antajaksi vain 18% vastaajista. Perinteinen sirkus työllisti 4% tämän kyselyn vastaajista.

Puolet vastaajista kertoi työskennelleensä sirkusalan tehtävissä ulkomailla vuonna 2017. Vastaajista 11% kertoi, että lähes kaikki heidän työtehtävänsä olivat muualla kuin Suomessa. Saman verran vastaajia oli ilmoittanut myös asuinpaikakseen ulkomaan. Ulkomailla työskennelleistä työnantaja oli ollut ulkomainen 50% vastaajista ja kotimainen 50% vastaajista.

Sirkusalan ammattilaisille suunnatun kyselyn lisäksi tehtiin tiedonkeruuta alalle työllistyvien määrästä suurimmilta työnantajilta. Tätä tiedonkeruuta ja vastausten alalysointia jatketaan ja selvitystyön raportti julkaistaan syksyllä.