Sirkus Finlandia kutsui minut mukaansa Monacoon tutustumaan siellä 18.–28.1.2018 jo 42. kertaa vietettyyn kansainväliseen sirkusfestivaaliin ja verkottumaan perinteisten sirkusten järjestöjen kanssa. Esittelin yhdessä Sirkus Finlandian Maria Jerströmin kanssa Fédération Mondiale du Cirquen ja European Circus Associationin kokouksissa sitä, miten sirkuskulttuuri pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon Suomessa.
Federation Mondiale du Cirque on kampanjoinut jo pitkään Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mahdollisuuksista sirkuskulttuurin arvostuksen lisääjänä ja kehottanut sirkuksia osallistumaan projektiin omissa maissaan tähtäimenä mahdollinen monikansallinen hanke sirkuskulttuurin saamiseksi UNESCOn kansainväliseen luetteloon. Oli kiitollinen tehtävä kertoa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta kokouksiin tulleille sirkusten edustajille Suomesta monipuolisena ja vireänä sirkusmaana, jossa sirkustaidetta tuetaan myös julkisin varoin. Oli mukava puhua siitä, miten laajasti sirkusalan yhteisöt Suomessa osallistuivat Elävän perinnön hankkeeseen ja kannustaa kuulijoita ottamaan yhteyttä myös nykysirkustoimijoihin lähtiessään viemään projektia eteenpäin omissa maissaan.
Perinteisten sirkusten toiminta on ahtaalla monessa maassa ja kokouksissa puhuttiin eläinten käyttöä rajoittavista tai hankaloittavista säädöksistä ja laeista mm. Saksassa, Italiassa ja Romaniassa. Myös eläinaktivistien agressiiviset hyökkäykset vaikeuttavat perinteisten sirkusten toimintaa. Monte Carlon festivaaliorganisaation puheenjohtajana toimiva Monacon prinsessa Stephanie kampanjoi näyttävästi sirkuseläinten puolesta. Festivaalin esityksissä nähtiin useita eläinnumeroita. Unkarilainen sirkus Richter oli tuonut Monacoon suuren joukon eri eläinlajeja. Tuskin on sattumaa, että toinen festivaalin pääpalkinnoista ojennettiin Merrylu ja József Richterille tyylikkäästä taitoratsastusnumerosta, joka toi ainakin suosittua Sirkusteltta-blogia pitävän Kari Niemisen mieleen Philip Astleyn sirkusnäytökset Lontoossa 250 vuotta sitten. Lue Sirkusteltta-blogista lisää Richterien esityksestä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun entinen ratsuväen sotilas Philip Astley ryhtyi järjestämään näytöksiä ympyränmuotoisella maneesilla Lontoon Westminsterin sillan lähistöllä. Philip Astleyta pidetään nykymuotoisen sirkuksen perustajana, jonka rinnalle nykysirkus on kehittynyt 1970-luvulta alkaen. Philip Astleytä muistetaan tänä vuonna erityisesti hänen kotikaupungissaan Newcastle under Lymessa ja muualla Isossa-Britanniassa. Sirkuksen 250-vuotisjuhlaa vietettiin tietysti myös Monte Carlon sirkusfestivaalin yhteydessä ja 8.–14. tammikuuta järjestetyn Budapestin kansainvälisen sirkusfestivaalin yhteydessä. Budapestissa oli esillä valokuvanäyttely, jossa oli mukana kuvia myös ensimmäisen suomalaisen sirkuksen Terijoella vuonna 1896 perustaneista tanskalaisista Ducanderin veljeksistä sekä vuonna 1976 aloittaneesta Sirkus Finlandiasta.
Monte Carlon festivaalin tapahtumapaikka on Fonteviellen niemellä sijaitseva pysyvä valkoinen telttarakennus, jossa esitetään sirkusohjelmistoa vain tammikuisen festivaalin sekä 3.–4. helmikuuta järjestetävän nuorten sirkustaiteilijoiden New Generation-festivaalin yhteydessä.
- Sirkuskulttuurin esittelyyn voit tutustua Elävän perinnön kansallisessa luettelossa.
- Fédération Mondiale du Cirque -järjestön sivusto ja European Circus Associationin sivusto.
- Monte Carlon kansainvälisestä sirkusfestivaaliista voit lukea lisää festivaalin sivustolla sekä Sirkusteltta-blogista.
- Sirkuksen 250-juhlavuoden tapahtumia voit seurata The Philip Astley Project-sivuilla ja Circus250-sivuilla.